Uniapnea on unenaikainen hengityshäiriö, jossa hengittäminen vähenee tai lakkaa kokonaan yli 10 sekunnin ajaksi. Uniapneaa on arvioitu sairastavan n. 4 % väestöstä. 17 % keski-ikäisistä miehistä ja 9 % naisista sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa obstruktiivista uniapneaa. Jos unenaikaisia hengityskatkoksia esiintyy alle 5 kpl/tunti puhutaan vielä suhteellisen normaalista tilanteesta.
Uniapnea voidaan luokitella lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi mm. sen mukaan paljonko hengityskatkoksia on tunnissa.
Uniapnean oireita
- Äänekäs katkeileva kuorsaus
- Hengityskatkokset unen aikana
- Herääminen tukehtumisen tunteeseen
- Suun kuivuminen, kuolaaminen nukkuessa
- Unettomuus
- Tihentynyt yöllinen virtsaamistarve
- Yöhikoilu, levoton yöuni
- Yölliset rytmihäiriöt, rintakipukohtaukset
- Lisääntynyt päiväaikainen väsymys, pakonomainen nukahtelutaipumus
- Aamupäänsärky
- Mielialahäiriöt, ärtyisyys ja äkkipikaisuus, muistin ja keskittymiskyvyn heikkeneminen, impotenssi
- Yskä
- Närästys
Edellä mainittuja oireita esiintyy myös muiden sairauksien kohdalla, joten aina ei näiden oireiden kohdalla ole kyse uniapneasta. Lääkärin vastaanotolla selvitetään, mikä on oireiden taustalla.
Hoitamaton uniapnea saattaa lisätä myös sydän- ja verisuonitautien vaaraa, terveydenhuoltopalveluiden tarvetta ja ennenaikaista kuolleisuutta.
Uniapneaa tutkitaan mm. yöpolygrafialaitteella. Laitteen kanssa nukutaan kotona yö ja lääkäri tutkiin kerätyn informaation sekä yhdessä muiden tutkimusten kanssa tekee diagnoosin.
Uniapnean hoito
Lievän uniapnean hoitona on ensisijaisesti painonhallinta. Myös liikunnan lisääminen vähentää merkittävästi uniapnean vaikeusastetta riippumatta painonmuutoksesta.
Nukkuminen muussa asennossa kuin selinmakuulla vähentää hengityskatkoksia. Myös nenän tukkoisuuden hoito sekä rauhoittavien lääkkeiden tai alkoholin nauttimisen välttäminen etenkin iltaisin lieventää uniapneaa.
Tupakoinnin lopettaminen vähentää limaisuutta ja limakalvoturvotusta ja näin ollen parantaa hengitystä.
Mahdolliset taustalla olevat sairaudet on myös hoidettava mahdollisimman hyvään tasapainoon.
Keskivaikeaa/vaikeaa uniapneaa hoidetaan yleisesti CPAP-laitteella, jossa hengitystä avustetaan ylipaineistamalla hengitysilmaa. Nenään tai kasvoille asetetaan maski, jonka kautta ylipaineistettu ilma virtaa keuhkoihin. Cpap-hoidon aloituksesta vastaavat yleensä keuhkosairauksien yksiköt ja laitteet ovat asiakkaalle maksuttomia lainalaitteita.
Kaikille ei kuitenkaan cpap-hoito sovi. Tällöin uniapneaa voidaan hoitaa esimerkiksi uniapneakiskolla.
Uniapneakiskolla hoidetaan erityisesti lievää ja keskivaikeaa uniapneaa normaalipainoisilla tai ylipainoisilla potilailla (BMI 25–35 kg/m2) sekä potilaita, jotka eivät sopeudu CPAP-hoitoon. Uniapnean hoitoon on myös muita menetelmiä, mutta ehkä tavallisimmat ovat juuri cpap ja kisko.
Uniapneakisko hammaslääkäriltäsi
Uniapneakisko on laite, joka työntää alaleukaa sekä kielen lihaksistoa eteenpäin ja näin aukaisee ilmateitä siten, että ilma pääsee kulkemaan vaikka lihaksisto olisi täysin rentona. Uni ei siis pääse häiriintymään hengityskatkon vuoksi kiskoa käytettäessä. Kiskon käyttö vaatii toki jonkin verran totuttelua kuten vaatii myös cpap-laitekin.
Uniapneakisko valmistetaan uniapneakiskoihin perehtyneen hammaslääkärin vastaanotolla. Sekä ylä- että alaleukaan valmistetaan yksilöllisen jäljennöksen perusteella hampaiden päälle erittäin hyvin istuvat levyt, jotka yhdistetään toisiinsa. Tällä saadaan muutettua alaleuan asentoa hengityksen kannalta optimaaliseen suuntaan.
Uniapnean yksi oire on kuorsaaminen hengityskatkoksin. Kuorsaamisessa kärsivänä osapuolena on useinmiten puoliso, mutta usein kuorsaamiseen liittyy myös jonkin verran happikatoa, mikä ilmenee sitten päiväaikaisena väsymyksenä.
Kuorsauskiskolla estetään kuorsaaminen samalla lailla kuin hengityskatkot uniapneakiskolla. Itse asiassa kyseessä on samanlainen laite, mutta kuorsausta estämään riittää yleensä hieman lievempi alaleuan asennon muuttaminen. Asiaan perehtynyt hammaslääkäri voi valmistaa kuorsauskiskon myös ilman lääkärin lähetettä. Ennen kiskojen valmistusta on toki tutkittava ja hoidettava suu kuntoon sekä arvioitava, soveltuuko kisko potilaan käyttöön.
Eräälle potilaalle tehtiin kisko vaikean kuorsauksen poistamiseksi. Hän kertoi myöhemmin, että oli nukkunut kiskon saatuaan pitkästä aikaa kuin pieni lapsi. Niin levollista oli uni ollut. ” Ei ole tarvinnut enää ottaa edes päiväunia” hän hehkutti olotilastaan innostuneena. Hänellä oli ehkä ollut diagnosoimaton lievä uniapnea taustalla.
Uniapneaa tulee hoitaa. Hoitamattomana se on hengenvaarallinen tauti. Jos sinulla on vaivaan määrätty laite, käytä sitä. Kuten vanha sanonta kuuluu: ” vain otettu lääke auttaa” niin myös vain käytössä oleva laitekin auttaa.
Jos epäilet itselläsi tai läheiselläsi Uniapneaa tai tiedät kuorsaavasi, niin ota asia rohkeasti puheeksi lääkärisi tai hammaslääkärisi kanssa.
Teemu Savola, hammaslääkäri, Helmen Hammaslääkärit, Plusterveys hammaslääkärit Oy
Lähteet: Käypähoito-suositus/Uniapnea
