Pekka Koski silmäilee joulukuusiviljelyksiään.
– Ihan hyvä vuosi, vähintään normaali aikaisempiin verrattuna, hän puntaroi satonäkymiä.
Koski kasvattaa joulukuusia Gustavsbergissa, Lohjan ja Raaseporin rajoilla. Hänellä on kuusille istutettuna 20 hehtaaria omaa ja nelisen hehtaaria vuokramaata.
– Muutama tuhat kuusta lähtee vuosittain joulumarkkinoille, hän sanoo, muttei suostu arvioimaan viljelyksillä kasvavien kuusten kokonaismäärää.
Kuusenviljely on pitkäjänteistä työtä, sillä kasvatus taimesta 1,8-2,3 metriä korkeaksi joulupuuksi kestää kymmenisen vuotta.
– Kuusi vaatii sopivasti kosteutta ja aurinkoa. Karussa maaperässä kasvu vie kauemmin.
Koski myy noin viidenneksen kuusista kotimyyntinä suoraan asiakkaille. Loput menevät tukkuostajille, jotka tekevät sesonkiaikana omaa bisnestään.
– Tänä vuonna myös entistä useammat urheiluseurat ja koululuokat näyttäisivät hankkivan varoja kuusikaupalla, hän mainitsee.

Ulkomaiset lajikkeet pitävät neulasensa

Suomalaisille tutuin joulupuu on metsäkuusi. Mutta Pekka Kosken tiluksilta löytyy myös omorikaa eli serbiankuusta, pihtaa ja okakuusta. Joulukuusen käyttöaika on muutamasta päivästä pariin, kolmeen viikkoon, joten tuovatko ulkomaiset lajikkeet lisäarvoa?
– Neulasten pito on niissä parempi, koska rungoissa on enemmän vettä. Toki kaikkia kuusia pitää huoltaa. Ennen vesijalkaan laittamista joulukuusen tyvestä on hyvä sahata pieni pala pois, ja jalassa on muistettava pitää koko ajan vettä, Koski neuvoo.
-Torikauppiaiden mukaan asiakkaat arvostavat enemmän metsäkuusta, jota menee 80 prosenttia kaikista joulukuusista. Sen sijaan omassa kotimyynnissäni metsäkuusen ja ulkomaisten lajikkeiden osuus on melko lailla tasan.
Joulukuusilla ei ole ohjehintoja. Tori- ja katukaupassa toteutuvat markkinatalouden lait: hinta vaihtelee ajan, paikan, kysynnän, tarjonnan ja tuotteen laadun mukaan. Koski arvioi, että esimerkiksi Helsingissä hinnat voivat olla kaksinkertaisia vaikkapa Lohjaan verrattuna.
– Laatu tarkoittaa neulaspidon lisäksi tuuheutta ja kartiomaista muotoa. Lohjalla huoneeseen tarkoitettu metsäkuusi maksaa 40 eurosta ylöspäin, erikoiskuusi kympin enemmän.

Luonnonkuusi vai muovikuusi?

Toistaiseksi Pekka Kosken kuuset seisovat vielä vankasti juurillaan.
– Joukupuuseuran ohjeistuksen mukaan huonekuusen voi kaataa enintään kuukausi ennen jouluaattoa. Silloinkin sitä pitää säilyttää ulkona, mieluiten pystyasennossa, Koski tähdentää.
Huonekuusia aletaan kuitenkin hankkia jo marraskuun puolella varsinkin toimistoihin ja yritystiloihin, joissa ne ilahduttavat asiakkaita ja pikkujoulujen viettäjiä. Yksityisasiakkaat ostavat kuusensa tavallisesti muutama päivä ennen joulua, kylmäpäisimmät vasta aattona.
On arvioitu, että suomalaiskodeissa on vuosittain 1,4 miljoonaa joulukuusta – eli kuusi on useammassa kuin joka toisessa taloudessa. Mutta jotkut suosivat puun sijasta kestokäyttöistä muovikuusta. Ekologisessa vertailussa muovikuusi on luonnonkuusta parempi vaihtoehto, jos sitä käytetään vähintään 20 vuotta.
– Usein tekokuuseen kyllästytään jo aikaisemmin. Suurissa kerrostaloissa luonnonkuusten hävittäminen voi olla työlästä, joten tekokuusi saattaa siksi olla houkuttelevampi, Koski pohtii.
– Mutta tunnelmaltaan.luonnonkuusi on ylivoimainen. Uskon, että se säilyttää siksi asemansa, hän lisää.

JP