Kynttilänpäivän lähestyessä Lohjan kaupunginorkesteri toivottaa kuulijat tervetulleiksi viikon 4 kynttiläkonsertteihin, jossa on tarjolla aimo annos rauhallista kamarimusiikkia hämyisessä valaistuksessa säveltäjiltä, jotka eivät itsekään aivan kirkkaimpaan valokeilaan ole päässeet. Illan esiintyjäkaartiin kuuluvat huilisti Mari Kunnari, klarinetisti Kimmo Leppälä, alttoviulisti Valerie Lassfolk sekä kontrabasisti Yordano Nuñez. Konsertit pidetään Lohjalla keskiviikkona 24.1.2024 klo 19 Opus K:ssa sekä Nummelassa perjantaina 26.1. klo 18 Galleria Pictorissa ja lauantaina 27.1. klo 14 Sammatin Sampaalassa. Konsertti kestää noin puoli tuntia, ja konsettiin on vapaa pääsy.

Karl Ditters von Dittersdorf (1739–1799) oli itävaltalainen säveltäjä ja viulisti – sekä metsänhoitaja. Hän oli verrattain tuottoisa säveltäjä, vaikka hänen virkamiesvelvollisuutensa työllistivät häntä paljon. Hän sävelsi mm. yli 120 sinfoniaa, joista meidän päiviimme asti on säilynyt vain kuusi. Hänen ylivoimaisesti tunnetuin ja aikanaan huikean suosion saanut sävellys oli Doktor und Apotheker -laulunäytelmä. Sitä soitettiin lähestulkoon jokaisessa sivistyneistökodissa ympäri Eurooppaa, ja sen ensi-ilta sai suuremman huomion kuin samana vuonna ensi-iltansa saanut Mozartin Figaron häät. Menestyksestään huolimatta Dittersdorf tyytyi vaatimattomaan uraan kapellimestarina ja hallintovirkamiehenä provinsseissa. Tämä korkealaatuisesta sävellystaidoistaan elinaikanaan arvostettu muusikko ystävystyi sekä Mozartin että Haydnin kanssa, ja Wienissä ollessaan hän soitti heidän sekä oman oppilaansa ja aikansa arvostetun säveltäjän, Jan Křtitel Vaňhalin (saks. Johann Baptist Vanhal) kanssa jousikvartettoja: melkoisen ikoninen näky, kun neljä aikansa merkittävää säveltäjää kokoontuu yhteen soittamaan jousikvartettoja! Kynttiläkonsertissa kuullaan Dittersdorfilta kolmas osa (Adagio) duetosta alttoviululle ja kontrabassolle Es-duuri K219.

Erwin Schulhoff (1894–1942) oli tšekkiläinen pianisti-säveltäjä, jonka päätökseen lähteä musiikkiuralle vaikutti ratkaisevasti hänen maanmiehensä, säveltäjä Antonín Dvořák. Schulhoffin Concertino huilulle, alttoviululle ja kontrabassolle on vuodelta 1925. Säveltäjä sai innoituksen sävellykseensä osallistuttuaan Brnon maalaisfestivaalille. Konsertissa kuullaan teoksen kolmas osa (Andante), joka tarjoaa kuulijoille kromatiikkaa vanhan bessarabialaisen rakkauslaulun postromanttisen variaation muodossa. Teos ajoittuu Schulhoffin kultakauteen, joka loppui kansallissosialismin nousuun 1930-luvulla. Juutalaistaustaisen Schulhoffin kohtaloksi koitui Wülzburgin keskitysleiri Baijerissa vuonna 1942.

Englantilais-amerikkalaisen säveltäjä ja alttoviulisti Rebecca Clarken (1886–1979) tie säveltäjäksi ei ollut helppo. Royal Academy of Musicissa hänen opintonsa keskeytyivät äkisti hänen opettajansa ehdotettua avioliittoa. Uudessakaan koulussa hän ei saanut opintojaan valmiiksi, sillä hänen isänsä karkotti hänet yllättäen kotoa. Clarken piti löytää itselleen toimeentuo muusikkona. Toimiessaan orkesterimuusikkona sävellyksiä syntyi, mutta sotien välissä tuotanto väheni kaiketi säveltävää naista ympäröivän nihkeän ilmapiirin vuoksi. Toisen maailmansodan seurauksena Clarke muutti Yhdysvaltoihin ja palasi sävellyksen pariin. Kauan aikaa tätä ei jatkunut, sillä hän sai töitä lastenhoitajana. Clarken muistiinpanoista selviää, että hänen oli vaikea saada riittävää toimeentuloa säveltäjänä. Clarken Prelude, Allegro and Pastorale valittiin edustamaan brittisäveltäjiä yhtenä kolmesta säveltäjästä Berkeleyn nykymusiikkifestivaalille Kaliforniaan vuonna 1942, mistä Clarke oli erityisen otettu. Tästä teoskokonaisuudesta kuullaan konsertissa sen viimeinen osa, Pastorale.

Saksalaiselta huilisti-säveltäjä Kaspar Kummerilta (1795–1879) kuullaan duetto huilulle ja klarinetille op. 46 nro 1. Kummer oli aikanaan arvostettu myös opettajana. Huilun lisäksi hän opiskeli lähestulkoon kaikkia orkesterisoittimien soittoa.

Amerikkalaisen säveltäjän ja opettajan, Randall Thompsonin (1899–1984), Suite vuodelta 1940 on alunperin sävelletty klarinetille, alttoviululle ja oboelle, mutta nyt sarjan kaksi ensimmäistä osaa (1. Gaio ja 2. Adagio assai) soitetaan huilulla oboen sijaan. Thompson oli aikanaan kapellimestari ja säveltäjä Leonard Bernsteinin opettaja Harvardissa. Bernstein levyttikin Thompsonin toisen sinfonian vuonna 1968. Merkittävä osa Thompsonin tuotannosta koostuu vokaalimusiikista.