Lohja on tällä hetkellä muuttotappiokunta, kuten monet muutkin Uudenmaan kunnat. Toiveita paremmasta kuitenkin on. Asiaan vaikuttavat monet seikat kaupungin maineesta yleiseen taloustilanteeseen.

Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula ja yhteysjohtaja Hanna-Maria Grandell avasivat Lohjan väestötilannetta.

 

Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula sanoo, että pitkässä juoksussa Lohja on ollut menestystarina kaupungistumisen, sijaintinsa, teollisuuden ja luontonsa ansiosta. Lohjalla on kuitenkin ollut pari ajanjaksoa, jolloin väki on vähentynyt. Ne sijoittuvat 1990-luvun ja 2010-luvun lamoihin, jolloin työpaikkojen tarjonnassa on ollut vaikeuksia.

-1990-luvulla Lohja oli kuusi vuotta peräkkäin muuttotappiokunta, kun teollisuuden alasajon myötä myös työpaikat vähenivät. Sitten Lohja olivat nousuvoittoinen vuoteen 2010 saakka, jolloin 2008 alkanut finanssikriisi alkoi näkyä, Sivula avaa.

Kuluva vuosikymmen ei ole ollut väestönkehityksen suhteen mairitteleva.

-Sanotaan, että kaikki lähtevät Lohjalta, mutta siitä ei ole kyse. Ongelma ei ole se, että muutetaan pois, vaan se, ettei tänne muuteta enää samalla tavalla kuin ennen. Vuosittain Lohjalta muuttaa pois noin 2000 henkeä, mutta tulomuutto on alentunut vuodesta 2007 lähtien. Siihen vaikuttavat kovat vetovoimatekijät, Sivula sanoo.

Eri-ikäisiä asukkaita tarkastellessa havaitaan, että 40-65-vuotiaita Lohjalla on aina ollut tasaisesti, mutta nuoremmissa ikäluokissa on tapahtunut muutoksia. Lohjalla on toisen asteen koulutusta, mutta korkeampaa koulutusta tarjoaa vain Laurea ammattikorkeakoulu, joten iso osa 15-24-vuotiaista lähtee pois Lohjalta opiskelun vuoksi. Aiemmin Lohja on kuitenkin ollut muuttovoittoinen 25-39-vuotiaiden joukossa, koska opiskelujen jälkeen Lohjalle on palattu takaisin.

-Lohja on nähty nuorelle perheelle hyvänä paikkana asua. Siinä suhteessa Lohja on mennyt alaspäin, että enää perhettä perustavat eivät muuta tänne, kuten ennen. Kun he eivät muuta, myöskään lapsia ei synny, Sivula avaa.

Kuntien väestötilanteeseen vaikuttavat myös syntyvyys ja kuolleisuus.

-Viime vuonna syntyvyys oli Suomessa historian huonoin, Sivula toteaa.

Lohjan tilanne ei ole mitenkään poikkeuksellinen.

-Harva kunta on nyt muuttovoittoinen, tappiolla ollaan koko Länsi-Uudenmaan alueella. Vuonna 2017 Suomen 311:sta kunnasta vain 65 oli muuttovoittoisia. Nurmijärvi-ilmiöstä puhuttiin 2000-luvun alussa ja silloin Lohjallekin muutti ihmisiä, mutta sen jälkeen kehyskuntiin muuttaminen on hiipunut ympäri Uuttamaata. Järvenpää kasvaa, koska siellä on asutusta radan varressa. Mekin odotamme rataa. Lohja on kuin Suomi pienoiskoossa, koska olemme lähellä valtakunnan keskiarvoa monessa asiassa, Sivula sanoo.

Näyttääkö Lohjan tulevaisuus tältä…

 

Vetovoimatekijät, paikkakunnan maine ja historia

Alueiden vetovoimaisuuteen vaikuttaa joukko erilaisia tekijöitä. Koviin vetovoimatekijöihin lasketaan mm. koulutus- ja työmahdollisuudet sekä paikallistalouden kehitys. Pehmeitä vetovoimatekijöitä taas ovat kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut, alueen historia ja identiteetti sekä tapahtumat. Suuri vaikutus on myös sijainnilla ja liikenneyhteyksillä.

-Sijainti on erittäin tärkeä. Se on Lohjalla kunnossa, joten se on ylivoimainen etumme moniin muihin kuntiin verrattuna. Alueen pitää olla myös kehittyvä. Pehmeät arvot ovat nousussa, sillä alueiden tunnelma ja ilmapiiri kiinnostavat ihmisiä. Halutaan tietää, mikä on tietyn alueen juttu ja historia, sanoo Sivula.

Yhteysjohtaja Hanna-Maria Grandell muistuttaa, että Lohjalta löytyy omia tapahtumiaan, joita ei ole muualla, kuten Laavujen kierros. Niillä voi erottua joukosta. Erottua voidaan mm. hienon luonnon, Tytyrin Elämyskaivoksen ja aivan keskustan tuntumassa sijaitsevan järven ansiosta. Sivula uskoo, että järvelle saadaan lisää palvelujakin, kun saadaan lisää niiden käyttäjiä eli uusia asukkaita Lohjalle.

Yksi tärkeä tekijä on myös alueen maine.

-Hyvästä maineesta on selkeästi hyötyä ja se kulkee suusta suuhun. Lohjan maine ei tutkitusti ole hyvä eikä huono, koska Lohjasta ei juuri tiedetä sen ulkopuolella. Maine onkin Lohjan suurin heikkous tai mahdollisuus. Monta kertaa on nähty, kun Espoosta Lohjalle muuttaneet pyörivän täällä pari ensimmäistä vuotta silmät pyöreinä, että miksei kukaan aiemmin kertonut tällaisesta paikasta, Sivula kertoo.

-Esimerkiksi Omakotimessuilla Lohja ei sanonut ihmisille mitään, vaikka Lohjan ABC on nähty moottoritien varrella. On iso haaste saada väki pysähtymään täällä, Grandell toteaa.

Kaikkien näiden tekijöiden lisäksi alueiden vetovoimaan vaikuttavat myös ihmisten henkilökohtaiset siteet alueisiin sekä ilmiöt ja tapahtumat, jotka nostavat tietyn paikkakunnan yhtäkkiä suuren yleisön tietoon.

…vai tältä.

 

Uusia asukkaita kaavoituksen avulla

Miten ihmisiä voisi houkutella Lohjalle?

-Asuntomessut ovat yksi perinteinen tapa, mutta kiinteistönvälittäjien kanssa voitaisiin tehdä yhteistyötä, jotta kaupungin tontti ja asuntomahdollisuudet olisivat paremmin esillä niissä tapahtumissa, joiden puitteissa Lohjalle tulee 5 000 – 10 000 ihmistä Lohjan ulkopuolelta, Grandell ideoi.

Sivula näkee Lohjan mahdollisuudet tulevaisuudessa hyvinä.

-Meillä on mahdollisuus vastata kaikkiin toiveisiin, koska Lohjalla on sekä tiivistä kaupunkimaista asutusta että iskemätöntä haja-asutusaluetta ja kyläkeskuksia. Lohjan työllisyyskehitys on ollut viimeiset kaksi vuotta Suomen parasta. Kovat vetovoimatekijät alkavat palautua, kuten 1990-luvun laman jälkeenkin ja Lohjan elinvoima vahvistuu, Sivula sanoo.

Yleisistä koko Suomeen vaikuttavista talouden heittelyistä huolimatta on myös asioita, joihin kunta voi vaikuttaa paljon itsekin.

-Meillä on kaupunkina peiliin katsomisen paikka siinä, olemmeko pystyneet tarjoamaan sellaisia tontteja ja asuntoja, joihin ihmiset voisivat muuttaa. Siinä on selkeästi epäonnistuttu, Sivula toteaa.

-Kuntaliitosten jälkeen tuudittauduttiin siihen ajatukseen, että meillä on paljon tontteja ja niin olikin, mutta ihmisten asumistoiveet ovat muuttuneet. Ennen haluttiin iso talo ja tontti, mutta nyt halutaan kaupunkimaista asumista, huolettomia ja pienempiä taloja hyvien liikenneyhteyksien varrelta. Sellaisia tontteja ja asuntoja meillä ei ole ollut tarjota. Esimerkiksi Muijalan ja Gunnarlan alueelta menisi hyvin pieniä tontteja, joille saa rakentaa yksikerroksisen talon. Immulassa muutimme yhden korttelin kaavaa niin, että se sallii yksikerroksiset talot. Sen jälkeen kaikki tontit on varattu, Sivula kertoo.

Tällä hetkellä Routiolle ja Gunnarlaan yritetään saada uusia tontteja myyntiin. Routiolle on valmistunut uusia tontteja, joille voi rakentaa yksikerroksisen talon. Kuluvan syksyn kaavoitusohjelmassa on myös uusien tonttien saanti Muijalaan. Uusia tontteja on tulossa myös Immulaan ja Haikariin sekä toki asuntomessualueelle.

Sivula sanoo, että Lohjalla meni myös turhan kauan saada kerrostaloja kaavaan.

-Pari uutta kaavaa on valmiina Lohen ja Lindkullan vieressä. Myös keksitehtaan kaava tuli tänä vuonna lainvoimaiseksi, se on yksi mahdollisuus. Nahkurintorille on tulossa kolme kerrostaloa, jos hanke etenee suunnitellusti. Tulevaisuudessa asumismahdollisuuksia on koko Hiidensalmen ja Mondin alueella, hän luettelee.

Lohjan väestönkasvutavoite on prosentti vuodessa. Se tarkoittaa 460 ihmistä ja 280 uutta asuntoa.

-Jos kaupunki haluaa kasvaa, uudisrakentamista täytyy saada. Vihti kääntyi tämän vuoden alussa muuttovoittoiseksi kunnaksi. Sinne on valmistunut isoja asuntokohteita. Nostureita pitää saada pystyyn Lohjallakin, Sivula sanoo.

Grandell muistuttaa, että yleinen ketteryys lupa-asioissa helpottaisi myös yrittäjien tuloa Lohjalle, mikä edistäisi omalta osaltaan lohjalaisten määrän kasvua.

SMS