Lohjan kaupunki haluaa säilyttää kaksikielisyyden toiminnassaan. Lohjan kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 23.3. esittää valtioneuvostolle, että Lohjan kaupunki määrätään kaksikieliseksi kunnaksi vuosiksi 2023–2032.

Moni valtuutettu näki kaksikielisyyden identiteetti- ja imagotekijänä, josta kannattaa pitää kiinni, vaikka lohjalaisista vain 3,5% on äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Kaksikielisyydellä nähtiin olevan merkitystä myös kaupungin pito- ja vetovoimalle.

–Monelle kaksikieliselle on tärkeää, että täällä on kattavat ruotsinkieliset palvelut. Se lisää osallistumisen mahdollisuuksia, sillä monia asioita ei ole yhtä helppo lukea muulla kuin omalla äidinkielellä, muistutti Meidän Lohjan valtuutettu KatriinaNousiainen.

RKP:n valtuutettu Heidi Himmanen kertoi omakohtaisen kokemuksen kunnan kaksikielisyyden merkityksestä.

–Harva minun lapsuudessani sai lahjaksi kaksi kieltä, kuten minä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Kaksikielisyys on minulle yhtä vahva osa identiteettiä kuin suomalaisuus. Kun lapset olivat pieniä, valitsimme uudeksi kotikaupungiksemme Lohjan, koska se oli itse valinnut kaksikielisyyden. Tunsimme, että olemme tervetulleita ja että täällä vaalitaan molempia maani kansalliskieliä. Ruotsinkieli ymmärretään Lohjan nykyisessäkin strategiassa veto- ja pitovoimatekijäksi.

Himmanne totesi myös, että Lohjalla esimerkiksi ruotsinkieliset päiväkotiryhmät ovat täynnä ja ruotsinkielinen lukio puolestaan palvelee myös naapurikuntien opiskelijoita.

Nousiainen ja vasemmistoliiton valtuutettu Matti Pajuoja nostivat esille myös kaksikielisyyden kustannukset.

–Valtionosuudet ovat niin merkittävät, että kustannukset on arvioitu neutraaleiksi, Nousiainen totesi.

–Aiemmin olemme jopa hyötyneet kaksikielisyydestä enemmän kuin käyttäneet siihen rahaa. Nyt tilanne on neutraali, sanoi Pajuoja.

SMS