Lohjalaiset häviävät miljoonia vuosittain Veikkaukselle

Veikkaus pääsi jälkeen markkinoimaan pelejään, kun Lohjalle osui 1,2 miljoonan ja Karjaalla 0,8 miljoonan lottovoitot, mutta tosiasia kuitenkin on, että tilastollisesti lohjalaiset häviävät yli 12 miljoonaa vuodessa Veikkauksen peleihin. Pelejä pelataan niin kaupoissa, kioskeissa kuin huoltoasemilla nettipelaamisen ohessa, mutta nyt Veikkauksen avointa pelaamista vastaan on noussut kansanliike, jonka on saanut aikaiseksi Helsingin Sanomiin kirjoittavan toimittajan Senja Larsenin kirjoittama kirja Veikkauskratia. Kirjan julkaisusta ei ole kauaa, mutta nyt siitä on tilattu jo toinen painos ja kirja keikkuu suomalaisten kirjastojen lainauslistojen kärkipäässä, mistä oikein on kyse?

Iso muutos eteenpäin tapahtui viime viikolla, kun kokoomuksen eduskuntaryhmän johtaja Kai Mykkänen otti kantaa Veikkauksen tilanteeseen rahanjakajana. Mykkänen otti kantaa nykytilanteeseen, missä monet suomalaisista kolmannen sektorin yhdistyksistä toimii täysin Veikkausrahan varassa, eli pelaajien häviörahat rahoittavat toiminnan. Valitettavasti vain miljoonat eurot katoavat yhdistyshimmeleiden hallintoihin ja poliittisen pelin taustakuvioihin. Veikkauskratia on saanut ennen näkemätöntä huomioita aikaiseksi sekä sosiaalisessa mediassa, televisiossa että lehtien palstoilla ja vähitellen voi pelikoneiden näkymiselle suomalaisessa katukuvassa tulla muutos. Mitä se muutos sitten tarkoittaa? Pelikoneet kuitenkin tuottavat paikanantajalle tuhansia euroja vuodessa, joten on hyvin ymmärrettävää, miksi pelikoneet ovat jääneet kioskeille, kauppoihin ja huoltamoille – kuka yrittäjä nyt rahaa pois haluaisi antaa. Kyseessä on kuitenkin kansanterveydellisesti isoa asia, johon toivotaan muutosta. Suomeenkin toivotaan kansainvälisen tavan mukaisesti pelikoneet pois näkyvistä erillisiin pelihuoneisiin, joita on jo mm. Lohjantähdessä. Lidl oli ensimmäinen Suomessa toimiva kauppaketju, joka poisti omatoimisesti kaikki pelikoneet omista kaupoistaan.

Otimme yhteyttä Veikkauskratia kirjan kirjoittamaan kyselläksemme mistä kaikki alkoi.

Suomalaiset pelaavat paljon

Suomalaiset rahapelaavat kolmanneksi eniten maailmassa ja tämä on voimakkaasti eriarvoistavaa. Asiasta on keskusteltu hyvin vähän, joten aihe oli taloustoimittajalle herkullinen. Suomalaiset ovat olleet perinteisesti tyytyväisiä rahapelijärjestelmään. Vallassa olevat puolueet ovat vaihtuneet, mutta rahapelipolitiikan ratkaisut pysyneet. Poliittinen keskustelu on keskittynyt edunsaajien asemaan ja tuotonjaon periaatteisiin. Tämä oli Senjan perussyy kirjan aloittamiselle.

– Onko oikein että hyvinvointiyhteiskunnassa käytetään pahoinvointia lisäävää tapaa kerätä rahaa hyvinvoinnin tukemiseksi? Veikkauksen avulla lähinnä eläkeläisiltä, riippuvuussairailta ja vähävaraisilta kauppojen kassoilla ja pelikoneilla kerätty summa vastaa noin 17 prosenttia suomalaisesta ansiotuloverokertymästä.  Ruotsissa on riskipelaajia 232 000 ja puolet pienemmässä Suomessa 400 000. Meistä on tehty ylettömän uhkapelinäkyvyyden myötä pikavoittoihin uskovaa lottokansaa. Myös huono sijoittaminen lisää eriarvoisuutta. Suomessa saa kapitalismin raadollisimman muodon kasinotalous erittäin omintakeisen merkityksen, kyseenalaistaa Senja.

Kysyimme myös kuinka kauan kesti materiaalin kerääminen kirjaa, ja Senja kertoi aloittaneensa hankkeen kesällä 2019, mutta viimeiset pari kuukautta ennen julkaisua olivat kiireisintä aikaa.

-Asiallinen faktapohjainen keskustelu aiheesta tuntuu olevan liki mahdotonta. Kuten Veikkauksen varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikoski on todennut, vapaaehtoiset mukaan lukien puhutaan jopa yli kahden miljoonan ihmisen joukosta eli valtavasta kansanliikkeestä, joka on Suomen rahapelijärjestelmän tukena. Edunsaajajärjestöjen edustajat ovat tavallaan ostettuja puolestapuhujia. Tähän mennessä ovat keskusteluun osallistuneet lähinnä ne, jotka hyötyvät järjestelmästä eniten.

-Kirja ei olisi syntynyt ilman erinomaisia taustottajia ja haastateltavia. Haastavasta aiheestaan johtuen kirjalla oli myös poikkeuksellisen laaja faktantarkastajien, aineistonhankkijoiden, oikolukijoiden, kielenhuoltajien, kommentaattorien ja koelukijoiden joukko. Näihin kuuluu niin professoreita, ekonomisteja, lääkäreitä kuin psykiatri. Alue on poikkeuksellisen laaja: taloustieteestä juridiikkaan, sosiologiaa, historiaa, psykiatriaa, lääketiedettä, markkinointia. Minkään yhden sektorin tarkastelu jäisi vajavaiseksi. Siksi juuri käsittelyyn tarvittiin journalistia. 

Kirja on jo nyt näyttänyt voimansa ja keskustelu Veikkauksesta ja sen rahoista on noussut uudelleen yhdeksi isoimmaksi aiheeksi varsinkin sosiaalisessa mediassa, ja Senja odottaa jo keskustelulle jatkoa muualla mediassa.

– Avoimuutta ja faktapohjaisuutta. Uskon suomalaisiin. Pienen kansamme voima on aina ollut sivistys. Tämä on ollut suomalaisille arka aihe ja sokea piste, on aika tuoda se päivänvaloon! Tähän mennessä keskustelualoitukset on ammuttu alas kaikenlaisilla älyttömillä Maltan-agentit, kieltolaki ja Veikkaus pitää lopettaa olkiukoilla. Luotan siihen, että pääsemme vihdoinkin avoimeen faktapohjaiseen arvokeskusteluun.

Kirjaa painetaan koko ajan lisää sen mukaan, kun sitä menee kirjakaupoissa. Tähän mennessä tehdyt painokset ovat poikkeuksellisen suuri nollan euron markkinointibudjetin omakustanteelle. 3000 kappaletta paperikirjaa on painettu ja lisäksi on saatavilla äänikirja ja sähkökirja Elisa Kirjasta! Mikä on oma asenteesi avoimia pelikoneita kohtaan?

1 Comment

Kommentoi kirjoitusta