PäätoimittajaOlet varmaan huomannut sekä meillä, että muussa paikallisissa mediassa, että Lohjalla toimii erilaisia kulttuuritapahtumia musiikin parissa tuottava Operart Oy. Operart Oy on Jyrki Anttilan yritys, ja se työllistää suurimmissa tuotannoissaan kymmeniä alan tekijöitä lavastajista orkesterin jäseniin ja laulajiin. Mutta mistä kaikki alkoi?
Halusin jo nuorena esiintyä, ja pääsinkin laulamaan useasti – kiitos kannustavan perheen
kertoo Anttila lapsuudestaan.
Anttilan tie veikin Oulusta maailmalle, ja tenorin ura on vienyt esiintymään Suomen lisäksi myös mm. Saksaan, Latviaan ja Sveitsiin sekä moneen muuhun maahan. Mielenkiintoinen yksityiskohta hänen elämästään on se, että hänkin on koulutukseltaan kasvatustieteiden kandidaatti, ja työskennellyt koulussa luokanopettajana, kuten moni muukin suomalainen laulaja.
Anttila on useasti kertonut, kuinka paljon klassisen musiikin opiskelu vaatii laulajalta, ja samalla hän on monesti kiittänyt opettajaansa ja mentoriaan Jaakko Ryhästä. Oulun konservatoriossa alkaneet laulunopinnot eivät ole loppuneet, sillä Anttila kertoo, että laulajana hänellä on vieläkin kehiteltävää.
Nyt juuri harjoittelen teoksiin, joita en olisi pystynyt laulamaan ja esittämään kymmenen vuotta sitten. Sanotaankin, että miesoopperalaulaja on parhaimmillaan vasta 50-vuotiaana, koska äänenkehittyminen ja sen hallinta vie aikansa oppia.
Operart tuotannot
Nyt viime vuosina Operart ja Anttila ovat panostaneet melkoisesti kahteen isompaan tuotantoon, kun yrityksen valikoimiin ovat tulleet Raatteentie sekä Taipaleenjoki oopperat, joista Raatteentie saa ensi-iltansa nyt kesällä Suomussalmen kesäteatterilla.
Ei voi sanoa, että menneet pari vuotta olisivat olleet helppoja kenellekään, eikä kyllä musiikkituotannoillekaan. Peruuntuneet esitykset ja erilaiset koronatoimet ovat siirtäneet esityksiä eteenpäin, ja nyt tällä hetkellä toivotaan parasta ja myydään jo vuotta 2023. Eteenpäin on mentävä, sillä tällaiset isot tuotannot eivät ole halpoja rakentaa.
Näiden oopperoiden lisäksi tuotannossa ovat myös monelle tutut Mustalaisruhtinatar-, Kreivitär Mariza sekä Iloinen leski operetit.
Operart on yksi harvoja suomalaisia operetti-ja oopperatuottajia, jotka toimivat yksityisen yrityksen kautta ja meillekin valtion tuki on ollut välttämätöntä korona-aikana. Tällä hetkellä vain toivotaan, että ihmiset löytävät tiensä takaisin katsomoihin ympäri Suomen, ja voimme jatkaa tuotantojamme tällä laajuudella jatkossakin
toivoo Anttila
Taloudellisesti rankkaa aikaa
Kuten monella muullakin, myös Operartilla viimeiset vuodet näkyvät myös tilillä ja liikevaihdossa. Peruuntuneet esitykset, siirtyneet esitykset ovat siirtäneet myös mahdollisia lipputuloja, mutta samalla tuotannossa oleville ihmisille on ollut palkat maksettavana, joka on vienyt Anttilan myymän omaa omaisuuttaan, kuten vuonna 2021 Jämijärvellä sijainneen hirsihuvilansa.
Anttila odottaa kovasti tulevaa kesää ja pari vuotta suunnittelun ja harjoitusten viimein pääsemistä esityksiin asti, kun Raatteentie saa vihdoista viimein ensi-iltansa.
Raatteentie oopperasta – ja itse Raatteentien taistelusta
Talvisodan torjuntataistelut ylivoimaista vihollista vastaan herättivät ihailua ympäri maailman. Yleinen mielipide piti Suomea etukäteen lyötynä, ja Neuvostoliiton odotettiin valtaavan maan nopeasti ilman mainittavaa vastarintaa.
Kun tietoja alkoi joulukuussa 1939 tulla Suomen joukkojen yllättävästä alkumenestyksestä Tolvajärvellä, Pelkosenniemellä, Suomussalmella, Kollaalla ja Taipaleessa, kansainvälinen lehdistö ryntäsi Helsingin Hotelli Kämpistä ptaistelupaikoille kuvailemaan suomalaisten urotekoja.
Ratkaisevia taisteluja käytiin Suomussalmella, erityisesti Raatteen tiellä ja sen lähimaastossa. Puna-armeijan 163. Divisioona ylitti rajan Hossajoella ja valtasi Suomussalmen kirkonkylän, missä sen piti kohdata Raatteen tietä etenevä 44. Divisioona.
Venäläisten joukkojen oli tarkoitus marssia suoraan Ouluun ja katkaista Suomi kahtia, jolloin maa olisi menetetty.
Eversti Hj. Siilasvuon komentaman vajaan 9. Divisioonan onnistui lyödä vihollinen takaisin Suomussalmelta, jolloin se vetäytyi Juntusrannan suuntaan. Sen jälkeen Siilasvuon joukot tuhosivat yllättävillä saarrostushyökkäyksillä Raatteen tielle pysähtyneen 44. Divisioonan. Myös omien tappiot olivat huomattavat.
Presidentti Kyösti Kallion sanoin Suomussalmella suoritettiin ”historiallinen ihmeteko, joka jää sotahistoriamme kirkkaaksi tähdeksi”. Raatteen tien taisteluissa Suomen joukot valtasivat suunnattoman sotasaaliin ja toista tuhatta sotavankia.
Raatteen tien taisteluista muodostui talvisodan yksi tärkeimpiä käännekohtia, ja ne pysäyttivät maan nopean valtausyrityksen.
