Lohjan kaupungin talousarvio on ylijäämäinen noin 12,0 miljoonaa euroa. Kaupungin verotuloprosentti pienenee 20,50 prosentista 7,86 prosenttiin hyvinvointialueen perustamisen myötä. Kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan. 

Lohjan taloudellinen tilanne – Talouden tasapainosta huolehdittava

Lohjan kaupungin tämän hetkinen taloustilanne on kohtuullisen hyvä ja ensi vuoden positiivinen talousarvio onkin toiminut vuoden 2023 talousarvion laadinnan lähtökohtana. Viimeisimmän osavuosikatsauksen perusteella myös ennusteet vuoden osalta 2022 ovat positiivisia.

– Vuoden 2023 talousarvio on laadittu historiallisessa tilanteessa. Lohjan kaupunki siirtyy yhdessä muiden Suomen kuntien kanssa uuteen aikaan sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä hyvinvointialueiden vastuulle. Jatkossa kaupungin palveluiden keskiössä ovat sivistyksen ja elinvoiman tehtävät, kertoo Lohjan kaupungin talousjohtaja Raija Lindroos.

Lohjan kaupungin talouden rakenne muuttuu vuonna 2023 merkittävästi kun toimintamenot putoavat 379,2 miljoonasta eurosta 194,5 miljoonaan euroon. Soten myötä myös Lohjan kaupungin henkilöstömäärä vähenee n. 3 000 henkilöstä n. 2 000 henkilöön. Ensi vuoden alusta varhaiskasvatus ja opetus sekä muut sivistyspalvelut tulevat muodostamaan kaupungin keskeisimmät palvelut, niiden toimintamenojen ollessa talousarviosta noin 56 %.

Kaupungin talousarvio on ylijäämäinen noin 12,0 miljoonaa euroa. Vuosikate, jolla investointeja ja poistoja rahoitetaan, on 29,5 miljoonaa euroa. Investoinnit, jotka rahoitetaan vuosikatteen lisäksi lainarahoituksella, ovat noin 36 miljoonaa euroa.

Kaupungin lainamäärä kasvaa 6,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 kaupungilla on lainaa 211,1 miljoonaa euroa, joka on noin 4 589 euroa/asukas.

– Lohjan kaupungilla on vuoden 2021 tilinpäätöksen jälkeen taseessa 21,7 miljoonaa euroa kertynyttä ylijäämää. Hyvää tulosta ovat edesauttaneet verotuotot ja valtion toimenpiteet koronapandemian kustannusten korvaamisessa, kertoo talousjohtaja Lindroos. – Tämän lisäksi kaupungin menojen kehitys on kyetty viime vuosina pitämään hyvin maltillisena kuntien yleiseen menokehitykseen verrattuna ja tehdyt talouden tasapainottamistoimen näkyvät toiminnassa myönteisenä menokehityksenä.

Verotuotot nostavat kaupungin ennusteen mukaan myös vuoden 2022 tuloksen ylijäämäiseksi. Tämä tulee kerryttämän taseeseen lisää ylijäämää.

– Vaikka vuoden 2023 talousarvio on ylijäämäinen, on kaupungin edelleen huolehdittava talouden kestävyydestä. Suurimmat riskit liittyvät yleisen taloustilanteen, inflaation ja korkomarkkinoiden kehitykseen sekä maailmantilanteen muutokseen, arvioi Lindroos.

Kertynyt ylijäämä luo hyvän perustan tuleville vuosille. Vuonna 2024 kaupungin verotulojen määrä pienenee, koska vuodelle 2023 tulevat verotilitykset vanhalla kunnallisveroprosentin tasolla poistuvat. Kaupungin verotuloprosentti pienenee 20,50 prosentista 7,86 prosenttiin hyvinvointialueen perustamisen myötä. Kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan.

Työllisyyspalvelut siirtyvät valtiolta kunnille vuonna 2025. Pienevän verotuoton ja edessä olevien investointien vuoksi kaupungin on kiinnitettävä huomiota talouden kestävyyteen.

Haasteet talousarvion tekemisessä

Vuoden 2023 talousarvio on kolmas perättäinen talousarvio, jonka kaupunki tekee epävarmuuden vallitessa. Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota sekä sodan seurauksena syntynyt energiakriisi vaikuttavat maailmanlaajuisesti ja heijastuvat Suomessa myös kuntatalouteen.

– Tästä huolimatta Lohjan kaupungin talous on viime vuosina ollut kohtuullisen hyvä. Koronan taloudellisia vaikutuksia helpottivat valtion korona-avustukset ja verotuloja on kertynyt ennustettua paremmin ja verotulot ovat tänä vuonna yli 5,2 miljoonaa euroa ennakoitua suuremmat, talousjohtaja Lindroos kertoo. – Lisäksi kaupungin viime vuosina toteuttamat talouden tasapainottamistoimenpiteet ovat parantaneet talouden tilaa ja hillinneet menojen kasvua.

Vuonna 2023 sopeutetaan toimintaa sote-uudistuksen jälkeiseen aikaan. Hyvinvointialueen perustamisella on merkittävä vaikutus kaupungin asemaan, tehtäviin ja talouteen. Lisäksi valtio voi toteuttaa muita uudistuksia, kuten maankäyttö- ja rakennuslain sekä luonnonsuojelulain uudistuksen, joilla on vaikutuksia kaupungin maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen.

Työllisyyskokeilun vakinaistuminen ja suunniteltu TE-toimiston palveluiden siirtyminen kunnille vaikuttaa merkittävästi myös Lohjan kaupungin lakisääteisiin tehtäviin ja velvoitteisiin.

– Joka tapauksessa vuosi 2023 on monella tapaa uudistumisen vuosi. Vuosi, joka tulee näyttämään tietä tuleville vuosille ja vuosikymmenille. Vaikka yleinen taloustilanne on epävarma ja vaikeasti ennustettavissa, tulee meillä olla rohkeutta ja kykyä nähdä tulevaisuuteen positiivisesti, toivoo Lindroos.

Kaupunkistrategia ja investoinnit

Lohjan kaupungin työn alla olevassa kaupunkistrategiassa vuosille 2023-2030 kaupungin missiona on jatkaa Lohjan kehittämistä kestävän kasvun järvikaupungiksi, joka mahdollistaa suomalaisen asumisen unelman. Lohjan visiona on tulla tunnetuksi ”elämästä nauttivien ihmisten kaupunkina”, jonka väkiluku on vuonna 2050 jo 60 000 asukasta. Jotta tämä visio mahdollistuisi, on kaupungin jatkossakin aktiivisesti luotava kasvun edellytyksiä.

Vuoden 2023 keskeisenä painopisteenä on Lohjan elinvoimaisuuden lisääminen sekä kasvun ja oppimisen, kulttuurin, liikunnan, terveyden ja hyvän elämän edistäminen.

Elinvoimaa lisätäkseen kaupunki investoi mm. maan hankintaan ja sujuvaan, kysynnän mukaista kaavoitukseen sekä kiinteistön muodostukseen sekä joustavaan lupakäsittelyyn. Kaupungin pyrkii luomaan uusia työpaikkoja sille mahdollistetuin keinoin, esimerkiksi yritystonttien esirakentamisella sekä panostamalla yrityspalveluihin. Yhtenä keskeisimpänä kasvun mahdollistajana tulevaisuudessa on myös Tunnin juna –hanke, johon Lohjan tulee edelleen eri tavoin panostaa.

Vuonna 2023 kaupungin markkinointia ja tarjontaa asukkaille ja vierailijoille vauhdittaa Lohja 700 -juhlavuosi.

Merkittävät investoinnit:

  • Panostaminen koulu- ja liikuntapaikkarakentamiseen, kaava-alueisiin ja kaavateihin sekä maan hankintaan.
  • Lohjan yhteislyseon lukio peruskorjaus valmistuu
  • Järnefeltin liikuntahalli valmistuu
  • Tennarin liikuntahallin kehittäminen jatkuu
  • Virkkalan uuden päiväkodin hanke käynnistyy
  • Taimiston liikunta- ja tapahtumapuisto valmistuu

Henkilöstö ja johtaminen

Hyvinvointialueuudistuksen tuomasta muutoksesta johtuen Lohjan kaupungin organisaatiota muutetaan 1.1.2023 alkaen. Uusi organisaatio on rakennettu kuntaan jäävien tehtävien pohjalta. Kuten monet muutkin alat, kamppailee myös Lohjan kaupunki työvoiman saatavuuden kanssa.

– Osaavan työvoiman saatavuuden ja pysyvyyden turvaaminen on kriittistä kaupungin palveluiden ja kehittämisen kannalta. On pidettävä erityisen tarkkaa huolta henkilöstön työhyvinvoinnista ja työssäjaksamisesta sekä kehitettävä työnantajamielikuvaa ja rekrytointiprosessia työnhakijalähtöisesti, talousjohtaja Lindroos toteaa.

Vuoden 2023 talousarvio sisältää uusia vakansseja kaupungin palveluiden kehittämisen ja lainsäädännön muutoksista johtuen. Näillä pyritään osaltaan parantamaan henkilöstön työssä jaksamista ja pitovoimaa. 

Kuntien talous suurien muutosten edessä – Aika rakentaa uutta

Vuosi 2023 on Suomen julkisessa hallinnossa ja myös kuntataloudessa historiallinen vuosi. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät siirretään hyvinvointialueille ja niitä vastaava rahoitus valtiolle. Kuntien tulot sekä menot lähes puolittuvat uudistuksen seurauksena.

Vuoteen 2023 ajoittuu myös hallituskauden päättyminen. Monet hallituksen määräaikaiset toimet lakkaavat ja kuntataloudesta poistuu merkittävä määrä esimerkiksi covid-19-avustuksia ja opetuksen laatu- ja tasa-arvohankkeita. Oppivelvollisuuden laajentaminen etenee kuitenkin uudella ikäluokalla, mikä nostaa kuntataloudelle kohdistetun rahoituksen yli 70 milj. euroon vuonna 2023. Lisämenoja aiheutuu myös Ukrainan sotaa paenneiden maahanmuutosta, josta syntyviä kuluja muun muassa varhaiskasvatuksessa, perusopetukseen valmistavassa opetuksessa ja kotouttamisessa hallitus on sitoutunut korvaamaan kunnille.

– Vuonna 2023 kuntatalous vahvistuu väliaikaisesti, kun kunnille kertyy veroja vielä aiemmilta verovuosilta sote-uudistusta edeltäneillä korkeammilla veroprosenteilla ja jako-osuuksilla. Pidemmällä aikavälillä kuntataloudessa on kuitenkin tulojen ja menojen rakenteellinen epätasapaino, huomauttaa Lindroos. – Kokonaismenot pysyvät vuosina 2024–2026 hieman tuloja suurempina. Lisäksi sote- ja pelastustoimen palveluiden siirtyessä hyvinvointialueille kuntien mahdollisuudet tasapainottaa talouttaan menoja sopeuttamalla kaventuvat.

Painoarvoltaan merkittävin kustannuskehitykseen vaikuttava tekijä on kunta-alan ansiokehitys, jota kasvattaa kesäkuun alussa saavutettu kunta-alan sopimusratkaisu.

Investointien nopeimman kasvuvaiheen arvioidaan olevan takanapäin, mutta kasvukeskusten investointipaineiden ja koko maan laajuisen korjausvelan vuoksi investointitarpeet pysyvät edelleen mittavina. Kuntatalouden investointitarpeet pysyvät mittavina muun muassa rakennuskannan iän, muuttoliikkeen ja toimintaympäristön muutosten vuoksi. Näistä syistä johtuen tuottavuutta ja tehokkuutta lisäävien rakenteellisten uudistusten tarve tulee säilymään sote-uudistuksen jälkeenkin. Myös ilmastonmuutoksen hillintä ja sen vaikutuksiin varautuminen edellyttävät kunnilta uusien toimintatapojen käyttöönottoa sekä investointeja muun muassa vihreään siirtymään.

Talouden epävarmat näkymät, resurssihaasteet sekä kasvavat kustannukset saattavat kuitenkin siirtää investointeja tuleville vuosille. Lisäksi korkoympäristön normalisoituminen useamman vuoden vallinneen epätavallisen tilanteen jälkeen on alkanut. Korkotason nousu kiristää entisestään velkaantunutta kuntataloutta.

– Uuden talouden tasapainon löytäminen onkin nyt keskiössä. On tärkeää varmistaa, että muutosten jälkeen kaupungin rahoitus on kunnossa ja rahoitusta riittää investointeihin tulevinakin vuosina. Tämä edellyttää kaupungilta aikaisempien vuosien tapaan pitkäjänteistä ja vastuullista taloudenpitoa, talousjohtaja Lindroos sanoo. – Tulevaisuuden epävarman taloustilanteen takia vuoden 2024 talousarviovalmistelu aloitetaankin etuajassa.


Keskeisimmät luvut

Toimintatuotot  84,9 milj. euroa

Toimintakulut  194,5 milj. euroa

Toimintakate  -109,6 milj. euroa

Verotulot  107,8 milj. euroa

Valtionosuudet  31,5 milj. euroa

Vuosikate  29,5 milj. euroa

Poistot  17,5 milj. euroa

Tilikauden tulos  12,0 milj. euroa

Investoinnit  36,0 milj. euroa

Lainakannan muutos  6,6 milj. euroa

Lainakanta  211,1 milj. euroa

Lainakanta/as. 4 589 euroa/as.

Veroprosentit vuonna 2023

Lohjan tuloveroprosentti on 7,86 %

Yleinen kiinteistövero on 1,03 %

Vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero on 0,45 %

Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero on 1,05 %

Rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistöveroprosentti on 4,50 %


Kommentoi kirjoitusta