Länsi-Uudenmaan Säästöpankki lahjoitti viime viikolla defibrillaattorin eli sydäniskurin Apuomenan järjestötila Punakaneliin. Laitteen luovutti Länsi-Uudenmaan Säästöpankin rahoituspäällikkö Tuomas Nieminen. Samassa tilaisuudessa henkilökunta sai koulutuksen, jossa käytiin läpi ensiaputaitoja.

-Koulutus meni hyvin ja porukka oli tyytyväinen sekä koulutukseen että pätevään ja rauhalliseen opettajaan. Läpi käytiin mm. tajuttoman kohtaamista, elvytystä ja sydäniskurin käyttöä, kertoo Apuomenan puheenjohtaja Reijo Perkiömäki.

Hän kertoo, että laitteen hankinta on ollut vireillä Apuomenassa jo aiemmin, mutta tiukka rahatilanne ei ole mahdollistanut hankintaa. Nyt se saatiin lahjoituksena.

-Pankista otettiin yhteyttä ja kysyttiin, onko meillä sydäniskuria. Lahjoitus tuli kuin nappiin, sillä tiloissamme käy noin sata ihmistä päivässä ja pidämme yleisötilaisuuksia, Perkiömäki kertoo.

-Jaamme vuosittain rahaa voittovaroistamme hyviin hankkeisiin. Teema vaihtelee vuosittain. Nyt jaettiin vuoden 2017 voittovaroja ja kohderyhmänä olivat ikäihmiset, joita Apuomenassa käy paljon. Sydäniskuri on hyvä olla helposti saatavilla ja paikassa, josta tieto leviää ihmisille, että siellä on sellainen, sanoo pankinjohtaja Jukka Nurmisto Länsi-Uudenmaan Säästöpankista.

Sydäniskuria voivat tarvita toki kaikenikäiset, mutta Apuomena soveltuu hyvin sen sijoituspaikaksi. Länsi-Uudenmaan Säästöpankki on lahjoittanut iskureita aiemminkin.

-On sitä parempi, mitä enemmän sydäniskureita on helposti saatavilla. Hankimme iskurin pankkiinkin, koska näimme sen tarpeelliseksi. Iskuri on mielettömän arvokas, jos sitä tarvitaan kerrankin, Nurmisto sanoo.

Ensihoitaja ja kouluttaja Tommy Mildh Safety Medical Finlandista ohjaa elvytystä ja sydäniskurin käyttöä Apuomenan henkilökunnalle.

 

Kattava verkko sydäniskureita

Sydänpysähdyksien ja vakavien rytmihäiriöiden kohdalla yksi tärkeimmistä ennusteeseen vaikuttavista tekijöistä on aika, joka kuluu sairaskohtauksen alusta sydämen normaalin rytmin palauttamiseen. Vakavien rytmihäiriöiden kohdalla maallikon antama pikainen ensiapu onkin erittäin tärkeää, koska potilaan selviytymismahdollisuudet laskevat joka minuutti. Kyseiset sairaskohtaukset ovat usein äkillisiä ja arvaamattomia, joten ei voida ennakoida, missä apua tarvitaan. Sydäniskureita tulisikin olla tiheästi sijoitettuna paikoissa, joissa ihmisiä liikkuu paljon, kuten kaupunkien keskustoissa. Iskurin tulisi löytyä juoksumatkan päästä. Ambulanssin saapuminen kohteeseen saattaa kaupunkialueellakin kestää kauan.

Sähköä lohjalaisiin sydämiin -projektin puitteissa on viime vuosien aikana mm. haastettu lohjalaisia yrityksiä hankkimaan defibrillaattoreita, jotta niitä saataisiin kattavasti ympäri Lohjaa. Keskustan alueelle onkin jo muodostunut aika kattava verkko sydäniskureita. Sydäniskuri löytyy mm. Monkolasta, Luksiasta (Toivonkatu ja Nummentie), poliisilaitokselta, Länsi-Uudenmaan Säästöpankista, OP Länsi-Uusimaasta, Lohjantähdestä ja Tennarista. Sydäniskuri löytyy myös esimerkiksi Motonetistä Lempolassa, K-Citymarketista Ojamolta, K-Marketista Virkkalasta ja Palvelukeskusta Tupalasta Karjalohjalta.

-Kampanja lähti liikkeelle kaupungin kiinteistöpuolen aloitteesta, kun kaupungin tiloissa oli sattunut tilanne, jossa sydäniskuria olisi tarvittu, Perkiömäki kertoo.

Tällä hetkellä sydäniskureita on ympäri Lohjaa jo yli 30. Perkiömäen tietämän mukaan ainakin yksi niistä on päässyt jo tositoimiinkin. Hän muistuttaa, että iskuri tulee sijoittaa yleiseen tilaan, kuten aulaan, jotta se on helposti saatavilla.

-On tapahtunut sellaistakin, että sydäniskuri oli lukkojen takana ja huoneen avain vahtimestarilla, joka ei ollut paikalla, Perkiömäki kertoo.

Internetissä sydäniskurien sijainnin näkee uudistuneelta defi.fi-sivulta.

-Sydänliitolla on myös Bongaa deffa -kampanja. Tarkoituksena on sydäniskurin nähdessään tarkistaa, onko se merkitty sivustolle. Kun kampanja aloitettiin vuonna 2015, iskureita oli merkitty noin 700-800, mutta nyt niitä löytyy jo yli 3 000 ympäri Suomea, Perkiömäki kertoo.

Olemassa on myös SPR-sovellus, jolla voi sekä soittaa hätänumeroon että katsoa, missä lähimmät sydäniskurit sijaitsevat sekä aukioloajat tiloihin, joissa iskureita säilytetään.

Länsi-Uudenmaan Säästöpankin rahoituspäällikkö Tuomas Nieminen (vas) lahjoitti sydäniskurin Apuomena ry:n hallituksen puheenjohtajalle Reijo Perkiömäelle ja toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Vikstedtille.

 

Rohkeutta auttaa

Äkillisessä tilanteessa voi tuntua vaikealta toimia, kun edessä on tajuton ihminen. Toimeen kannattaa silti tarttua rohkeasti, sillä niin voi pelastaa toisen hengen. Sydäniskuri on helppokäyttöinen, sillä se neuvoo käyttäjäänsä suomeksi. Potilaalle sillä ei voi myöskään aiheuttaa vaaraa, sillä laite ei anna iskua, jos sellaista ei kyseisessä tilanteessa tarvita.

-Laite voi todeta, ettei iskua tarvitse antaa eli se ei anna iskeä esimerkiksi ihmistä, jonka sydän toimii normaalisti. Laite voi myös antaa erilaisia elvytysohjeita tilanteen mukaan. Joskus kysytään, että mitä jos potilaalla on sydämentahdistin. Jos sydän ei lyö, on kuitenkin pienempi haitta antaa isku kuin jättää antamatta. Toinen asia on elvytyskielto. Se on kuitenkin tarkoitettu lähinnä sairaalamaailmaan, joten tuntematonta ihmistä on järkevämpää elvyttää kuin miettiä kieltoa, koska useimmilla sellaista ei ole, Perkiömäki avaa eri tilanteita.

Ainoa vaaranpaikka on auttajilla, jos joku heistä koskettaa potilasta, kun isku annetaan. Laite ohjeistaa, milloin kaikkien tulee päästää irti potilaasta.

Yllättäviin hätätilanteisiin voi valmistautua käymällä ensiapukoulutuksen.

-Suomalainen haluaa olla varma asioista ennen kuin hän tarttuu tilanteisiin. Kun käy koulutuksen, kynnys auttaa madaltuu, Perkiömäki toteaa.

Hän muistuttaa myös, että hätäensiavun antamisen ja elvytystaidon pitäisi olla kansalaistaitoja.

SMS