Onko maatalous nykyajan nuorille vain kuvia satunnaisesti televiossa, tai pelien kuten Farming Simulation näytöllä, vai tiedämmekö me vielä oikeasti sen todellisuuden, mitä maatalous tai metsätalous nykyäänkin on.

Ennen Suomessa oli tuhansia pientilallisia, jotka viljelivät omiin tarpeisiinsa perunaa ja viljaa, ja pitivät karjaa, mutta näin 2020-luvulla pientilallisia ei varsinaisesti enää ole. Tilalle on tullut markkinavoimien sanelevat tilakoot ja tuotantomäärät, mutta yhä vieläkin vilja, vihannekset ja pitkälti liha ruokapöytiimme tuotetaan suomalaisen maanviljelijän tai lihatuottajan toimesta.

Suomessa oli 42 427 maatilaa vuonna 2023. Lukumäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 1184 maatilalla. Maatilojen omistusmuotojen osuudet säilyivät ennallaan. 85 prosenttia tiloista oli perheviljelmiä, maatalousyhtymiä yhdeksän prosenttia, osakeyhtiöitä kolme prosenttia ja perikuntia kaksi prosenttia.

Luken satotilaston mukaan vuonna 2023 lähes kaikista peltokasveista korjattiin tavanomaista pienempi sato. Noin 3 miljardin kilon viljasato oli 16 % kymmenen vuoden keskisatoa pienempi. Eniten viljasatoa laski ohra, jonka sato oli toiseksi pienin viiteenkymmeneen vuoteen. Perunasato oli pienin yli kymmeneen vuoteen.

Lihantuotannosta vuonna 2023 41 prosenttia oli sianlihaa, 37 prosenttia siipikarjanlihaa ja 22 prosenttia naudanlihaa. Lisäksi tuotettiin lampaanlihaa ja pieni määrä hevosen- ja vuohenlihaa.
Luomulihaa tuotettiin 4,4 miljoonaa kiloa, josta naudanlihan osuus oli noin 80 prosenttia. Suomessa on 2830 naudanlihan tuotantoon erikoistunutta maatilaa (2023).
Iso merkitys suomalaisellekin yrittäjälle on EU-tason päätökset, myös maatalouspolitiikassa – siksi kannattaa muistaa myös tulevat kesän EU-vaalit.

Maatalous digiajassa

Digiaika on tuonut mukanaan merkittäviä muutoksia maatalousalalle. Tietotekniikan ja automaation hyödyntäminen on lisääntynyt, mikä on mahdollistanut tarkemman seurannan ja hallinnan eri maatalousprosesseissa. Esimerkiksi satelliittikuvien ja sensoriteknologian avulla voidaan seurata peltojen kuntoa ja optimoida kylvö- ja lannoitustoimia.
Toisaalta, digitalisaatio on haastanut perinteiset työskentelytavat. Maanviljelijöiden on päivitettävä tietotekniikan taitojaan ja sopeuduttava jatkuvasti muuttuviin teknologisiin ratkaisuihin. Tämä voi olla erityisen haastavaa pienemmille tiloille, joilla resurssit uusien teknologioiden omaksumiseen ovat rajalliset.

Metsätalous digitaalisessa vallankumouksessa

Metsätaloudessa digitaaliset innovaatiot ovat muuttaneet alaa huomattavasti. Dronet, laserkeilaus ja erilaiset tietokonepohjaiset mallinnusjärjestelmät mahdollistavat metsien tilan tarkan seurannan ja suunnittelun. Tämä auttaa metsänhoitajia optimoimaan puunkorjuun, edistämään kestävää metsänhoitoa ja vähentämään ympäristövaikutuksia.

Samalla metsätalouden digitaaliset työkalut ovat avanneet uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi tieto metsän kuntoon liittyvistä palveluista on kasvattanut kysyntää asiantuntijapalveluille, jotka hyödyntävät näitä uusia teknologioita. Tällainen kehitys edistää myös biometsätalouden ja kiertotalouden integrointia.

Kuinka usein sinä mietit sitä, mistä ruoka itseasiassa tulee?

KO