Viime viikolla Lohjalla sijaitsevan Mahogany Oy:n tehdas muuttui yhden päivän ajaksi elokuvan kuvauspaikaksi, kun Solar Filmsin 40-henkinen kuvausryhmä saapui paikalle. Lohjalle heidät toi tarve saada elokuvaa toiminnassa oleva vaneritehdas.

–Tehtaan koneita on vaikea lavastaa, joten tarvitaan autenttinen ympäristö, tiivistää tuottaja Rimbo Salomaa Solar Filmsiltä.

Linjatuottaja Maria Kaurismäki kertoo, että vaneritehdas haluttiin löytää mahdollisimman läheltä Helsinkiä, sillä ison kuvaustiimin liikuttelu on logistisesti haastavaa. Solar Filmsisin väki kävi tutustumassa Mahoganyn tehtaaseen ja totesi sen sopivan hyvin elokuvaan. Tehtaalla ehdotus elokuvan kuvaamisesta otettiin myönteisesti vastaan ja elokuvaväki toivotettiin tervetulleeksi.

–Tämä on piristävä poikkeus meidän arjessamme. Kuvaukset ovat herättäneet positiivista uteliaisuutta henkilökunnassamme. Tämä on hienoa asia koko porukallemme ja tietyllä tavalla imartelevaakin, että kuvaamaan tultiin tehtaallemme, kommentoi Mahogany Oy:n toimitusjohtaja Markku Tamminen.

Salomaa kertoo, että toiminnassa oleva tehdas ei ole kuvauspaikkana vaikeimmasta päästä, mutta huolellista ennakkoviestintää se vaatii mm. turvallisuuden kannalta, kun tehtaan arjen keskelle pamahtaa yhtäkkiä 40 ylimääräistä henkeä. Teknisiäkin haasteita on.

–Äänittäjän mielestä tämä on katastrofi, Salomaa naurahtaa.

Näyttelijät opastettiin koneiden käyttöön. Sorvaaminen sujui erityisen hyvin Hannes Suomiselta.

–Hän on lupaava sorvaaja. Yritin jo rekrytoidakin häntä, Tamminen heittää.

Iikka Forss (vas) ja Jari Virman Metsäjätin kuvauksissa Mahoganyn tehtaalla.

Pienen paikkakunnan tehdas vastaan iso yhtiö – monelle tuttu tarina

Metsäjätti kertoo pikkupaikkakunnalta kotoisin olevasta Pasista, joka on edennyt Metsäjätti-yhtiön keskijohtoon. Hänet lähetetään entiseen kotikuntaansa saneeraamaan tuottoisaa tehdasta. Pasin ystävät ovat töissä kyseisessä tehtaassa, eikä moraalisilta tunnontuskilta vältytä, kun yhtiö vaatii yhä tiukempia otteita. Mukana kulkevat takaumat Pasin lapsuudesta sekä parisuhde ja vauvan odotus.

Elokuva perustuu Miika Nousiaisen samannimiseen romaaniin, joka julkaistiin vuonna 2011 (Otava). Salomaa kertoo, että elokuva on melko uskollinen kirjalle, vaikka elokuvaksi muutettaessa tarinan juonta täytyy suoraviivaistaa ja henkilöhahmojakin karsia. Oman haasteensa luo huumorin ja tarinan traagisen pohjavireen yhteen sovittaminen.

–Draamakomedia on jo itsessään vaikea genre. Miikan kirjat on kirjoitettu niin hauskasti, että on kuin komediaa lukisi, mutta tarinat ovat myös traagisia. Metsäjätistä tulee draama, jossa on komediallisia kohtauksia. Onnellinen loppu siinä on, Salomaa jatkaa.

Hän kertoo, että kirjan julkaisusta ei mennyt kauaakaan, kun elokuvaversiosta oli puhetta ensimmäisen kerran.

–Pidän kovasti Miikan kirjoista. Ohjaaja Ville Jankerin kanssa taas olin tuolloin tehnyt jo Pussikaljaelokuvan. Olin silloin töissä Kinotar-tuotantoyhtiössä ja kävimme Villen ja Miikan kanssa Säynätsalon vaneritehtaalla, Salomaa kertoo.

Vielä tuolloin elokuvahanke ei kuitenkaan lähtenyt lentoon. Salomaa toteaa, että monen toimijan ja erityisesti Suomen elokuvasäätiön tulee luottaa elokuvaan ennen kuin se toteutetaan, sillä elokuvia ei tehdä alle 1,5 miljoonan budjetilla, eikä sellaisia rahoja ole ilman elokuvasäätiön tukea. Seitsemän vuotta ehti kulua ja Salomaa siirtyä Kinottaresta Solar Filmsille ennen kuin Metsäjätti nousi uudelleen esille.

–Solar Films osti Kinottaren hankkeita ja Metsäjätti oli yksi niistä. Ville käsikirjoitti Metsäjätistä monta versiota ja nyt saimme rahoituksen.

Myös näyttelijä Jussi Vatanen muistelee, että elokuvaprojektista on ollut puhetta pitkään.

–Luin kirjan, kun se ilmestyi. Sain sen Miikalta ja kysyin heti, onko siitä jo leffaoikeudet varattuna.

Vatanen pitää kirjan tarinasta.

–Se on todella hieno ja koskettava kirja, jonka tarina ja päähenkilöjen ystävyys ovat aidontuntuiset, hän kuvailee.

Vatanen näyttelee Metsäjätissä Pasia, joka lähtee toteuttamaan saneerausta kotipaikkakunnalleen. Lohjan kuvauksia hän pitää hauskoiksi ja todella mielenkiintoisiksi, koska niiden kautta tarjoutui mahdollisuus tutustua metsäalan tuotantolaitokseen.

–Minulla on hieno ammatti, kun pääsen siinä tutustumaan toisten ihmisten työpaikkoihin. Toivoisin, että muillakin olisi samanlainen mahdollisuus, sillä tässä oppii paljon niin ihmisistä kuin eri ammateistakin, Vatanen toteaa.

Myös pääluottamusmiestä näyttelevä Iikka Forss pitää tehtaassa kuvaamista hauskana, mutta haastavana.

–Tästä tulee hyvä, mutta traaginen kertomus pienestä paikkakunnasta ja isosta tehtaasta, hän kuvaa Metsäjättiä.

Samaistuttava tarina

Entä Lohja ja Mahogany, näkyvätkö ne elokuvassa jotenkin kuvauspaikkaa enemmän?

–Käsikirjoitus oli muokkautumassa, kun juttelimme Markun kanssa yhteistyöstä. Hänen ja Mahoganyn taustassa on paljon samaa kuin Metsäjätinkin tarinassa, Salomaa muotoilee.

Yleisesti ottaen elokuvassa näkyy niin Suomessa kuin muuallakin koettu ajankohtainen tapahtumaketju, joka seuraa pikkupaikkakuntien tehtaiden alasajoista.

–Se on kuolinisku pienille paikoille, Salomaa toteaa.

Hän uskoo, että moni pystyykin samaistumaan Metsäjätin tarinaan.

–Lähtökohtamme on, että kerromme uskottavasti aitoja tarinoita. Suomessa melkein kaikilla on juuret pienillä paikkakunnilla. Se auttaa samaistumisessa.

Ensi-iltansa Metsäjätti saa loppuvuodesta 2020. Päärooleissa nähdään Jussi Vatanen, Hannes Suominen ja Sara Soulié. Mukana ovat myös mm. Anu Sinisalo, Tomi Alatalo, Tommi Korpela ja Anna-Riikka Rajanen. Elokuvan ohjaa Ville Jankeri, jolle Metsäjätti on kolmas kokoillan elokuva. Käsikirjoituksen ovat tehneet Jankeri ja Timo Turunen. Elokuvan tuottavat Rimbo Salomaa, Markus Selin ja Jukka Helle, ja sen levittää Nordisk Film.

SMS