Omega-3-rasvat ovat nimenomaan niitä elimistöllemme tärkeitä rasvahappoja, joita yleensä saamme rasvaisesta kalasta. Jos ruokavalio ei sellaista sisällä, tai on vähäistä, voi käydä niin, että elimistömme ei saa tarpeeksi Omega-3-rasvoja. Miten sitten käy?

Mitä rasvaa Omega-3 on?

Omega-rasvahappo on niin sanottua pehmeää rasvaa, jolla on paljon erilaisia positiivisia vaikutuksia elimistöllemme, mutta ruokavaliomme sisältää niitä yleensä liian vähän verrattuna tarpeeseemme. Iso osa ruokavaliomme rasva on kovaa eli tyydyttynyttä rasvaa. Pehmeä rasva on tärkeätä mm. sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisemisessä ja se auttaa myös ehkäisemään tyypin 2 diabetesta. Pehmeistä Omega rasvoista on apua myös kohonneessa verenpaineessa tai jopa tulehdusten etenemisessä. Jossain tutkimuksissa on todettu myös mahdollinen ehkäisevä vaikutus lasten maitoallergiaan ja naisten gynekologisten tulehdusten ehkäisyssä.

Jos ruokavaliosta ei pehmeitä rasvoja löydy, tulee avuksi kalaöljy, esimerkiksi Wellvita kalaöljy on 100% luonnollinen kalaöljy, johon ei ole lisätty mitään keinotekoisia tiivisteitä ja saatavilla on mahdollisimman luonnollisesti valmistettu tuote. Pehmeät rasvahapot ovat ainesosia, joita ihmisen keho ei itse pysty valmistamaan, ja siksi niitä on tuotava kehoon muualta. Kalaöljyn tyydyttämättömät, pehmeät omega-3-rasvahapot auttavat elimistöä pysymään terveenä ja hyvinvoivana.

Elimistö voi valmistaa kovasta rasvasta omega -7 ja omega-9-rasvahappoja, mutta omega-3 ja omega-6-rasvahapot on saatava ravinnosta.

Omega-3-rasvahapot ovat suositeltavia myös aivotoiminan ja muistin kannalta, tämä on todistettu useissa kansainvälisissä tutkimuksissa ja rasvahapot ovat käytännössä tärkeitä kaikissa ihmisen kehityksen vaiheissa vauvasta ikäihmiseen. Esimerkiksi raskauden aikana kalaöljyn nauttiminen vähentää lapsen riskiä sairastua allergioihin, atopiaan ja astmaan. Kalaöljyn nauttiminen saattaa myös vähentää synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä. Kalaöljyn tutkimuksesta on saatu myös urheilun osalta viitteitä, että se auttaa nopeampaan palautumiseen.

Mitä sinun ravintoympyrästäsi puuttuu?

Jotta pehmeää rasvaa saataisiin elimistön tarpeita vastaava määrä, esimerkiksi aikuiselle naiselle, tarvitsee hän päivittäin pehmeää margariinia noin 5 grammaa (1 tl), mahdollisesta 1/2-1 rkl öljypohjaista salaatinkastiketta tai kasviöljyä salaatille tai jos käyttää ruoanvalmistukseen kasvisöljyä, juoksevaa margariinia. Kalaa pitäisi syödä 2-3 kertaa viikossa, ja kerran viikossa rasvaista kalaa. Samalla kun huolehtii pehmeiden rasvojen saannista, pitäisi varmistaa, ettei nauti liikaa kovia rasvoja.

Kovat rasvat pois ruokavaliosta, tai vähemmälle

Siitä rasvasta, mitä saamme ruokavaliomme kautta, pitäisi olla pehmeää rasvaa jopa 2/3 osaa, mutta harvoilla se on kuitenkaan niin. Rasvan mukana saadaan myös rasvaliukoisia, elimistö kaipaamia vitamiineja, mutta rasvan pitää olla sopivaa laatua, eli rasvan laatu  ratkaisee. Rasvaa saadaan niin tietoisesti leivän päälle laittamalla ja öljyä käyttämällä, mutta usein myös piilorasvana sillä ruoat kuten juustot, valmisruoat, liha, makkarat ja leivonnaiset sisältävät rasvaa. Rasva sisältää myös paljon energiaa, eli mitä enemmän rasvaa syödään, sitä enemmän pitäisi myös kehon kuluttaa energiaa tai se alkaa varastoitumaan kehoon.

Varmasti runsasrasvaisia ruokia ovat mm. pitsat, hampurilaiset, nuggetit, viinerit, pasteijat, munkit, croissantit, suklaa, keksit, meetvursti, nakit yms., rasvan määrää kannattaa seurata esimerkiksi lukemalla tuotteiden tuoteselosteet.

Veren kolesterolitasot nousevat

Se että Omega-3-rasvahapot antavat elimistölle sen tarvitsevia rasvahappoja, pehmeä rasva myös pienentää veren kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuutta ja parantaa samalla GDL/LDL-kolesterilisuhdetta. Pehmeät Omega-3-rasvahapot saattavat lisäksi myös parantaa insuliiniherkkyyttä. Jos taasen ruokavalio sisältää liikaa kovia rasvoja, heikentyy silloin kolesterolin poistuminen verenkierrosta.

Jos mietit omaa syömistäsi, mieti seuraavia tilanteita: kun syöt leipää, levitätkö leivälle voita, margariiniä, kasvipohjaista levitettä tai voi-kasviöljyseosta, ja tiedätkö niiden rasvan laadun? Käytätkö leivän päällä rasvaista juustoa kuten Edam, Emmental tai Oltermanni vai niiden kevyempiä versioita tai kasvirasvajuustoja? Entä laitatko leipäsi päälle lihaleikkeitä kuten meetvurstia tai vaikkapa lauantaimakkaraa tai vähärasvaisia täyslihaleikkeitä kuten kalkkunaa tai keittokinkkua? Jokainen valinta merkitsee erilaisia rasvoja, tai syötkö rasvaisia lihaa tai juustoja sisältäviä ruokia kuten pitsaa tai lasagnea? Entä syötkö miten kalaa, pähkinöitä, manteleita, siemeniä tai avokadoa?

Jo pienillä oman ruokavalion muutoksilla ja sen lisäksi luontaistuotteen kuten Omega-3-rasvahappojen lisäämisellä omaan ruokavalioon, saadaan elimistön tila paremmaksi.