Energiaa kantavien ja niiden käyttöön liittyvien palveluiden hinnan nousun johdosta ihmisten täytyy löytää vaihtoehtoisia lämmitysratkaisuja, jotka tarjoavat isompaa energiansäästöä ja näin ollen myös taloudellista säästöä. Lämpöpumppu takaa merkittävän ajan sekä rahan säästön, lisäen elämään mukavuutta ja vaivattomuutta. Meidän ympärillä olevassa luonnossa on energiavaroja, jotka tyhjenevät vasta -272 °C:ssa. Ilmalämpöpumppu, ilma-vesilämpöpumppu tai maalämpöpumppu auttaa keräämään osan luonnossa löytyvästä energiasta ja käyttää sitä kodin sekä käyttöveden lämmitykseen. Tämä on myös taloudellisesti kannattava, säästö voi olla jopa enemmän kuin puolet tavallisista lämmityskustannuksista.

Valitse kokenut asiantuntija

Jos valittu laite on riittävän tehokas ja sitä huolletaan säännöllisesti voi ilma-ilmalämpöpumpun elinikä olla noin 15, maalämpöpumpun jopa 30 vuotta. Tästä johtuen on hyvin tärkeätä ostaa lämpöpumppu luotettavasta, asiakkaan tarpeisiin keskittyvästä sekä pitkällä kokemuksella myyntipaikasta, joka tarjoaa myös ostetun lämmitysjärjestelmän huoltoa sekä myynnin jälkeistä palvelua. Laajan valikoiman lämpöpumppuja tarjoaa Zave, sopivan laitteen valinnassa auttavat kokeneet asiantuntijat.

Mikä on lämpöpumppu?

Lämpöpumppu on laite, joka käyttää lämmön tuottamiseen ympäristöön tallentunutta energiaa. Lämpöpumpussa voidaan hyödyntää niin ulkoilman, vesistön kuin maanpinnan lämpöä, joka muutetaan elintilan lämmöksi sekä lämpimäksi käyttövedeksi.

Lämpöpumput voi jakaa kolmeen ryhmään:

  • Ilma-ilmalämpöpumppu siirtää lämpöenergiaa ulkoilmasta ja lämmittää tilaa lämpimällä ilmalla.
  • Ilma-vesilämpöpumppu siirtää lämpöenergiaa ulkoilmasta ja lämmittää nesteen lämmityspiirissä, tarvittaessa lämmittää myös käyttövettä.
  • Maalämpöpumppu siirtää lämpöenergiaa maanpinnasta tai vesistöstä ja lämmittää nesteen lämmityspiirissä, lämmittää myös käyttövettä.

Ennen lämpöpumpun valintaa on tärkeätä tietää:

  • Millaiset ovat kustannukset nykyisellä lämmitysjärjestelmällä?
  • Kuinka isoa pinta-alaa sekä montako tilaa on aikomus lämmittää?
  • Tarvitaanko laitetta lisälämmitykseen tai käytetäänkö sitä päälämmitysjärjestelmänä?
  • Kuinka hyvin talo pitää lämpöä sisällään, millainen energialuokka talolla on?

Ilma-vesi lämpöpumpun tapauksessa täytyy lisäksi tietää vielä seuraavaa:

  • Montako perheenjäsentä eli lämpimän veden käyttäjää on?
  • Millaisen lämmitysmenetelmän tilalle tai millaisen nykyisen järjestelmän rinnalle lämpöpumppu tulee?

Ilma-ilmalämpöpumppu

Nykyaikainen ilma-ilma tyyppinen lämpöpumppu on invertteriohjattu ja sopii uuteen tai vanhaan taloon joko lisälämmitykseksi tai päälämmönlähteen kaltaiseksi ratkaisuksi. Eli tätä lämpöpumppua voi käyttää joko itsenäisesti tai sitten sähkö-, öljy-, kaasu- tai puulämmityksen  rinnalla. Ilmalämpöpumppujen käyttö on yleistynyt vanhoissa, kaksi- tai kolmekerroksissa asunto- tai omakotitaloissa. Sellaisissa taloissa on ollut kaukolämpö tai taloja lämmitti paikallinen pannuhuone. Nykyisin ei tällaisia lämmitysjärjestelmiä enää kovin paljon ole, suuri osa niistä on korvattu öljy- tai sähkölämmityksellä. Lämmönlähteenä käytetään myös kamiinoita sekä uuneja. Ilma-ilmalämpöpumppu on helposti ja nopeasti asennettava laite, joka sopii mainiosti niin uuteen kuin vanhaan taloon, mökkiin sekä asuntoon, jossa se lisää mukavuutta ja auttaa säästämään lämmityskustannuksissa.

Lämpökerroin

Ilma-ilmalämpöpumpun käyttö jonkin toisen lämmitysmenetelmän rinnalla on paras ratkaisu luomaan säästöä lämmityskustannuksiin. Investointi on järkevä, jokakuukautinen säästö merkittävä ja kannattavuus ilmenee aika nopeasti.

Sähköpatterin 1 kW:n ottoteholla saadaan tuotettua vähän alle 1 kW:n lämpötehoa. Nykyaikainen ilmalämpöpumppu on 5 kertaa tehokkaampi, koska 1 kW:n ottoteholla se tuottaa jopa 5 kW tai vieläkin enemmän lämpötehoa. Lämpöpumpun energiantarve voi sähkökattilaan tai -patteriin verrattuna olla jopa 78 % pienempi. Esimerkiksi jos lämpöpumppu tuottaa 5 kWh energiaa ja käyttää siihen vain 2 kWh, niin loput 3 kWh on maksutonta energiaa, joka tulee ilmasta. Tätä kutsutaan lämpökertoimeksi (engl. COP = Coefficient of Performance) ja se kerroin näyttää, kuinka tehokkaasti kulutettu sähköenergia muutetaan lämpöenergiaksi.

Jos lämpökerroin on 5, se tarkoittaa, että lämpöpumppu tuottaa 5 kertaa enemmän lämpöenergiaa, kun se itse lämmön tuottamiseen tarvitsee. Lämpökerroin on riippuvainen ulkoilman lämpötilasta – mitä lämpimämpi ulkoilma, sitä korkeampi lämpökerroin. Tästä syystä täytyy lämpöpumppua ostaessaan vertailla myös lämpökertoimen muuttumista eri lämpötiloissa ja sitä, millainen on vuosilämpökerroin (engl. SCOP = Seasonal Coefficient of Performance). Lämpöpumppua ostaessa pitää huomioida myös se, onko se vanha on/off-tyyppinen tai nykyaikainen invertteri-tyyppinen laite. Inverter-teknologia mahdollistaa mukavamman sisäilman sekä isomman säästön kustannuksissa.

Lämpöpumppu jakaa lämpöä huoneisiin yhdenmukaisesti. Verrattuna sähköpatteriin lämpöpumppu ei tuota huoneisiin epämiellyttäviä hajuja, vain puhdistaa ilmaa ja raikastaa sitä suodattimien ja ionisaattorin avulla. Tämän ansiosta muuttuu huoneen lämpötilan lisäksi myös ilman laatu. Kesällä voi samalla laitteella myös jäähdyttää huonetta.

Ilmalämpöpumppu koostuu kahdesta osasta – sisäyksikkö laitetaan talon tai asunnon sisään, ulkoyksikkö talon/asunnon ulkopuolelle. Tällaisia laitteita voi käyttää joka puolella, riippumatta asunnon, talon, toimiston ym. koosta. Ero on vain siinä, kuinka tehokas ja monellako sisäyksiköllä laite asennetaan ja mihin. Omakotitalossa tai asunnossa pärjätään yleensä yhdellä laitteella, mutta voi olla myös poikkeuksia.

Ilma-vesilämpöpumppu

Ilma-vesilämpöpumppu sopii lämmittämään hyvin omakotitalon, kerrostalon, tuotantorakennuksen tai toimiston, jossa energian kantajana on vesi tai muu neste. Pumppu ei itse tuota lämpöä, vaan ulkoilmaan tallennettu energia pumpataan kompressorin avulla rakennuksen lämmitysjärjestelmään. Ulkoyksikössä oleva kompressori puristaa kaasullisen kylmäaineen kasaan, jolloin se kuumenee. Lämmin kylmäaine johdetaan lämmönvaihtimeen, jossa se luovuttaa lämpönsä lämmityspiirissä olevaan nesteeseen eli joko pattereiden tai lattian lämmittämiseksi.

Ilma-vesilämpöpumput jaetaan kolmeen ryhmään:

  • Monoblock-tyyppiset lämpöpumput: sisäyksikkö puuttuu ja kaikki osat ovat jo tehtaalla rakennettuja laitteen ulkoyksikköön. Tämä on nykyaikaisin tyyppi, joka ottaa vähiten tilaa. Koska kaasuyhteystä ei ole, on asennus edullisempi, samoin huolto tulevaisuudessa.
  • Split-tyyppiset lämpöpumput: on niin sisä- kuin ulkoyksikkö. Sisäisen lämmönvaihtimen sekä ulkoisen kompressorilaitteen välillä on kaasuyhteys.
  • Split-tyyppiset lämpöpumput sisäänrakennetulla lämminvesivaraajalla: on sisä- ja ulkoyksikkö sekä sisäosaan integroitu käyttövedenlämmitin. Tämä on tilaa säästävä ja hyvännäköinen ratkaisu, laitteen sisäosan voi asentaa vaikkapa elintilaan.

Ilma-vesilämpöpumpun etuja:

  • Matalat ylläpitokustannukset
  • Riippumattomuus energiapolitiikasta
  • Lyhyt kannattavuusaika
  • Pitkä elinikä (esim. öljykattilaan verrattuna kaksi kertaa pidempi)
  • Ympäristöystävällinen
  • Oikein alhainen melutaso
  • Helppo ja nopea asennus
  • Ei täydy olla lisähuonetta lämmitysjärjestelmälle
  • Sopii nykyisen lämmitysmenetelmän korvaamiseksi tai sen rinnalle
  • Voidaan yhdistää niin patteri- kuin lattialämmityksen järjestelmään

Vertailu toisiin lämpöpumppuihin

Ilma-vesilämpöpumppu tuottaa lämpöä ulkoilmaan tallennetusta lämpöenergiasta, sisätiloissa on energian kantajaksi vesi. Tämän lämpöpumpun olennainen etu maalämpöpumppuun verrattuna on maanalaisen putkiston tai energiakaivon puuttuminen eli ilma-vesilämpöpumppu ei tarvitse isoa maa-alaa rakennuksen ympärillä. Ilma-ilmalämpöpumppuun verrattuna on ilma-vesipumppu autonominen, se on tarkoitettu päälämmönlähteeksi ja ei edellytä muuta lämmitysjärjestelmää rinnalleen.

Ilma-vesilämpöpumput ovat kompakteja ja ottavat sisätiloissa yleensä vain noin 1 m2 lattiapintaa. Kaikki tarvittava on koottu yhteen laitteeseen: vedenlämmitin, ohjaus, lisälämmityskattila jne. Täydellinen ohjausautomatiikka ottaa huomioon kaikki parametrit (ulko- ja sisäilman lämpötila sekä veden lämpötila, ym.) ohjatessaan lämpöpumpun työtä sujuvasti sekä taloudellisesti.

Ilma-vesilämpöpumpun valinnassa täytyy huomioida rakennuksen lämpöenergian tarve sekä lämpökuormitus. Rakennuksen lämpökuormitus koostuu lämpöhäviöistä ja sen laskemisessa tulee ottaa huomioon myös lasipinnat, sisäilman ventilaatio, uima-allas, käyttöveden kierto ym.

Ilma-vesilämpöpumpun teho on valittava huolellisesti, sen täytyy olla lähellä lämpökuormitusta. Varsinaisesta tarpeesta kovin paljon voimakkaamman tai heikomman lämpöpumpun asentaminen ei anna luvattua tulosta eikä säästöä. Sopiva (optimaalinen) laite takaa säästeliään lämmityksen sekä käyttöveden varustuksen. Kaiken tämän arvioimisessa on avuksi kokenut asiantuntija.

Maalämpöpumppu

Maalämpö on sopiva lämmitysjärjestelmä omakotitaloille. Järjestelmän avulla otetaan maanpinnasta sinne tallentunutta aurinkoenergiaa ja siirretään se patteri- tai lattialämmitykseen. Kesällä on maalämpöjärjestelmää mahdollista käyttää myös talon jäähdytykseen.

Maaperästä saatava lämpö voidaan kerätä putkistossa, joka on upotettu maahan noin 1-1,5 metrin syvyyteen. Useimmin lämpö kerätään kuitenkin porattavasta energiakaivosta, koska tontilla ei aina ole riittävästi tilaa maaputkistolle. Suomessa kallioperän kyky siirtää lämpöä on hyvä ja kallio on yleensä lähellä maan pintaa. Nykyaikaisella poraustekniikalla työ tehdään nopeasti ja porausyhtiö siivoaa myös jälkensä.

Maan sisällä olevassa energiakaivossa on keruuneste (etanoli), joka lämpenee maasta kerättävän energian avulla. Lämmitetty neste ohjataan maalämpöpumppuun, josta lämpö liikkuu lämmitettäviin huoneisiin. Viilentynyt neste suunnataan takaisin energiakaivoon, jotta se voisi taas kerätä lämpöä.

Mitä kosteampi maanpinta on, sitä enemmän lämpöenergiaa on mahdollista kerätä. Tärkeä rooli on myös energiakaivon syvyydellä ja oikealla asennuksella. Eniten hyötyä maalämpöjärjestelmästä saa oikeasti ja hyvin eristetyssä talossa, jossa on tietenkin myös patteri- tai lattialämmityksen verkosto.

Maalämpöpumpun etuja:

  • Ensinnäkin kannattavuus. Maalämpöpumppu tarvitsee toimiakseen sähköenergiaa, mutta se tuottaa käyttämänsä 1 kWh kohden keskimäärin 4 kWh lämpöenergiaa. Vaikka järjestelmän asennus on aika iso investointi, niin se kannattaa pitkällä aikavälillä.
  • Maalämmön hyödyntämisen tapauksessa ei täydy rakentaa palosäännöille vastaavaa pannuhuonetta, ei tarvitse myös suunnitella eikä rakentaa erillistä lisätilaa polttoaineen säilytykseen. Koska maalämpöpumppu toimii itsenäisesti, ei mene aikaa puiden halkomiseen eikä kattilan lämmittämiseen.
  • Maalämmöstä ei aiheudu haitallista savua eikä nokea. Prosessissa ei muodostu ympäristölle vahingollisia kaasuja eikä polttojäämää. Laadukas maalämpöpumppu on pieni ja hiljainen.
  • Maalämpöjärjestelmällä on pitkä elinikä. Maanalainen putkisto tai energiakaivo toimii jopa 100 vuotta ja kompressori keskimäärin 10-20 vuotta.
  • Laadukas maalämpöjärjestelmä on vaaraton, koska järjestelmästä ei huokuu korkeaa kuumuutta, eikä siinä käytetä avointa tulta.