Norilsk Nickel on kasvattamassa Harjavallan tuotantonsa kapasiteettiä. Nikkelin tuotantokapasiteetti nostetaan ensimmäisessä vaiheessa nykyisestä 65 000 tonnista 75 000 tonniin vuonna 2023. Toisessa vaiheessa alkuvuonna 2026 tuotantoa on tarkoitus nostaa yli 100 000 tonniin. Tuotannon kasvattaminen on vastaus Euroopan sähköautomarkkinoiden kasvavaan tarpeeseen liittyen autojen akkuihin, joiden valmistaminen vaatii entistä suurempia määriä nikkeliä.

Me olemme tuottaneet nikkeliä Harjavallassa 60 vuotta, ja kyllä tämä on yksi suurimmista investoinneista historiassamme.

Nornickel Harjavallan toimitusjohtaja Joni Hautojärvi.

Norilsk Nickel ei ole vielä julkaissut investoinnin tarkkaa euromäärää. Asiantuntijoiden mukaan puhutaan kuitenkin noin 100 miljoonan euron investoinnista. Norilsk Nickel osti Harjavallan tehtaan vuonna 2007, ja on sittemmin käyttänyt jo 300 miljoonaa euroa tehtaan investointeihin.

Helsingin Sanomat kirjoitti Hautojärven haastattelussaan että Euroopan autoteollisuuden akkutuotanto nousee 500 gigawattitunnilla vuoteen 2030 mennessä.

Siinä tapauksessa, mikäli kehitys on tällainen, nousee nikkelin tarve akkumarkkinoilla 300 000 tonniin vuodessa.

kertoi Hautojärvi Helsingin Sanomille

Auton akustoihin liittyviä tuotantolaitoksia on suunnitteilla Suomessa useita. Esimerkiksi BASF on rakentamassa akkujen materiaaleihin liittyvää tehdasta Harjavaltaan.

Investointi nojaa myös siihen faktaan, että Suomen akkuklusteri on aktiivisesti kehittymässä.

jatkaa Hautojärvi

Nornickel Harjavalta on myös tutkimassa mahdollisuuksia kehittää akkujenkierrätyksestä liiketoimintaa Fortumin ja BASF:in kanssa.

Akkujen kierrätystä tarvitaan. EU on asettanut tavoitteet akkujen materiaalien kierrätykselle, ja ennusteet tulevaisuudesta liittyen nikkelin ja kobaltin tuotantoon verrattuna tarpeeseen. kertovat tuotannon tulevan olemaan liian pientä

jatkaa Hautojärvi

Tehtaan kehitysinvestoinnin ensimmäisessä vaiheessa raha sijoitetaan perustuotannon laitteisiin ja prosessin pullonkaulojen poistamiseen. Toisessa vaiheessa rakennetaan myös uusi tuotantopaikka.

Tuotannon kasvaessa, tietyt tehtaanpäästöt pienenevät. Harjavalta seuraa omaa jalanjälkeään ympäristöön perusteellisesti, ja tehdas on ollut jo vuosikymmeniä aktiivinen jäsen Suomen metsätutkimuslaitos Metlan tutkimuksissa.

Teemme työtämme nykyisten päästörajoitusten sisällä

kertoo Hautojärvi

Harjavallan tehtaan liikevaihto viime vuodelta oli 1,1 miljardia euroa. Lopullisia tilinpäätöstietoja ei ole vielä saatavilla. Vuonna 2019 yrityksen tulos on 70 miljoonan euron paikkeilla. Nornickel Harjavalta työllistää noin 300 työntekijää, mutta tehdasalueelle työtään tekee noin 500 henkilöä, sisältäen huoltohenkilöstöä ja muita alihankkijoita ja kumppaneita. Tulevat investoinnit tarkoittavat mittavia tuotannollisia tuloksia. Hatuojärven mukaan työntekijöitäkin tarvitaan lisää useampi tusina, vaikka tehtaan automaatiotasoa on selkeästi nostettu.

Harjavallan tehdas saa nikkelin ja kobaltin rautatiekuljetuksina Venäjältä. Tuotannon nosto tarkoittaa myös investointeja logistiikkaan, kerrotaan yrityksestä.

Aiemmin viime vuonna Suomen hallitus julkaisi oman akkustrategian, jonka tavoitteena on vahvistaa suomalaisen akkusektorin ekosysteemiä kasvattaen samalla kestävän kehityksen matalan hiilidioksidin talouskasvua Suomessa. Elinkeinoministeri Mika Lintilän asettama työryhmä esitti strategiakaudelle 2021 – 2025 seitsemän tavoitetta: akku- ja sähköistymisklusterin kasvu ja uudistuminen, investointien kasvu, kilpailukyvyn edistäminen, tunnettuuden kasvattaminen maailmalla, vastuullisuus, keskeiset roolit alan uusissa arvoketjuissa sekä kiertotalouden ja digitaalisten ratkaisujen edistäminen. Akkustrategia pyrkii osoittamaan ne toimet, jotka toteuttamalla Suomi voi kasvaa kansainvälisesti merkittäväksi toimijaksi akkualalla ja sähköistymisessä. Tavoite on mahdollista saavuttaa, mutta strategiaprosessin aikana kertynyt ymmärrys vahvistaa entisestään sitä käsitystä, että aikaa ei ole hukattavana.

Esitys haluaa myös lisätä R&D rahoitusta kestävän kehityksen ratkaisuihin sähköiseen kuljetukseen sekä vaihtoehtoisiin akkuteknologioihin.