Ekonomi Leo Dammert on koonnut mittavan aineiston Nummen maatilojen historiasta vasta julkaistuun Nummen maatilojen historia -kirjaansa. Teoksesta löytyy tietoa entisen Nummen pitäjän maatiloista 1500-luvulta nykypäivään. Kirja jakautuu kahteen osaan.

–Ensin käsitellään Nummen historiaa jääkaudelta lähtien ja seurataan talonpoikien aseman kehittymistä Ruotsin vallan ja sen jälkeisenä aikana sekä maatalousyhteisöjen vaiheita. Toisessa osassa käsitellään yksityiskohtaisesti Nummen maatiloja, Dammert kertoo.

Maatilojen omistustietoja käsittelevän osuuden pohja-aineistona on toiminut edesmenneen sukututkija Pekka Keinäsen keräämä aineisto Nummen maatilojen omistustiedoista. Keinänen keräsi tietoja tiloista 30 vuoden ajan, joten kyseessä on kattava aineisto. Keinäsen aineistossa oli tiedot 140 maatilasta 1600-luvun puolivälistä 1980-luvulle.

–Halusin täydentää tietoja tähän päivään saakka sekä ajassa taaksepäin 1540-luvulle, Dammert kertoo.

Tietoa tiloista löytyi kirkonkirjoista 1670-luvulta lähtien, valtakunnallisista maatilakirjoista 1931 ja 1965 sekä sukututkimuksista. Dammert laajensi myös tilojen määrää uudemmista lähinnä 1900-luvulla muodostetuista tiloista. Lopulta kirjaan kertyi yhteensä 180 tilan tiedot. Aikaa koko kirjaprojektiin meni viitisen vuotta.

Vastaavaa teosta, joka sisältää näin laajat omistustiedot jonkin pitäjän maatiloista, ei ole tiettävästä julkaistu aiemmin mistään pitäjästä Suomessa, Dammert sanoo.

Historian murusia Nummelta

Suomen mittakaavassa Nummi on erottunut paikkakuntien joukosta muutamissa asioissa.

–Ruotsin vallan aikaan Nummella oli erityisen paljon ratsutiloja (27). Siihen aikaan ratsuväki (hakkapeliitat) oli Ruotsin armeijan soturieliittiä. Tila sai verovapauksia varustamalla hevosen ja miehen sotaan, Dammert kertoo.

–Myös Nummen viljavaraston viljamäärä oli korkeampi kuin monen muun paikkakunnan. Viljavaraston varoilla rahoitettiin Nummen kirkon rakentaminen vuosina 1819–1822 ja ensimmäinen kansakoulu vuonna 1871. Nummi oli valtakunnan kärkeä myös meijeritoiminnassa. Ensimmäinen meijeri perustettiin vuonna 1890.

Nummen vanhimman sukutilan, Kraamin tilan, historia yltää noin 500 vuoden taakse. Pitäjästä löytyy myös muita yli 400 vuotta vanhoja sukutiloja. Sukutilalla tarkoitetaan tilaa, joka on ollut saman suvun omistuksessa vähintään 200 vuotta. Nykyään moni näistä tiloista on luopunut viljelystä ja tilan pellot on annettu vuokralle.

Dammert kertoo, että suurin osa tilallisista suhtautui myönteisesti kirjan tekoon. Jos jokin tila ei halunnut kaikkia tietoja kirjaan, ne jätettiin pois. Dammert näkee, ettei se kuitenkaan vaikuta olennaisesti kirjan kokonaisuuteen, jos jokin yksityiskohta, kuten tieto tilan konekannasta, jätetään julkaisematta.

Dammertin teos täydentää Nummen historiaa

KHT-tilintarkastajana toiminut Dammertin kirjaprojektit saivat alkunsa entisten opiskelutoverien tapaamisista.

–Turun kauppakorkeakoulun kurssimme kokoontui noin viiden vuoden välein yhteisiin tapaamisiin. Vuonna 2013 heräsi ajatus opiskeluaikamme muistelukirjasta, joka laadittaisiin kursimme päättymisen 50-vuotistilaisuuteen, Dammert kertoo.

Hän ryhtyi kirjan toimittajaksi ja niin valmistui Turun kauppakorkeakoulun vuoden 1961 vuosikurssin 50-vuotisjuhlakirja keväällä 2014.

Nummen historiasta on kirjoitettu ennenkin, mutta Dammert halusi paneutua aiheeseen nimenomaan tilojen kautta.

–Olin perehtynyt Osmo Jussilan vuonna 1977 julkaistuun Nummen historiaan. Se käsittelee pitäjän historiaa ansiokkaasti, mutta yksittäisistä tiloista siinä on vähän tietoa. Koska edellinen kirjaprojektini oli mennyt hyvin, ajattelin, että kerään Nummen kantatilojen omistustiedot ainakin 1800-luvulta lähtien. Sitten kuulin Pekka Keinäsen aineistosta ja kysyin, olisiko minun mahdollista saada hänen aineistonsa käyttööni. Hän ei ollut käyttänyt tietokonettaan kymmeneen vuoteen, enkä halunnut rasittaa häntä. Pekka oli kuitenkin luovuttanut puhtaaksi kirjoittamansa tiedot jo aiemmin Nummi-Seuralle, ja sain ne sieltä Pekan luvalla käyttööni, Dammert avaa.

Entä, miksi juuri Nummi?

–Kotitilani Vivola on Nummella ja olen siellä kasvanut, vaikka myöhemmin olenkin asunut ja ollut töissä muualla.

Hän pitää merkittävänä sitä, että Nummen tilojen tiedot on nyt saatu kansien väliin ja Keinäsen aineisto julkaistua.

–Jos minä en olisi tähän ryhtynyt, olen varma, ettei tätä olisi myöhemminkään tehty ja Keinäsen aineisto olisi tavallaan kadonnut, Dammert toteaa.

Kirja on myynnissä Saukkolan kirjastossa. Lisäksi sen voi ostaa Nummi-Seuralta ottamalla yhteyttä seuran puheenjohtaja Henri Sarveen (yhteystiedot löytyvät seuran verkkosivuilta).

SMS