paikallishistoria Archives - Kaupunkilehti Ykkös-Lohja

”Miten erityisherkkyys vaikuttaa luovuuteen” – Saima Harmaja -tapahtuma Lohjan pääkirjastossa

–Saima Harmaja ammensi vertauskuvansa luonnosta. Hänen sielunmaisemansa oli Lohjan Jalassaaressa oleva Harmajan perheen kesähuvilassa Heimo, joka kuvataan Saiman runoissa ja päiväkirjoissasuorastaan taivaan esikartanoksi. Sinne hän olisi toivonut hautansakin, kertoo filosofian tohtori Ritva Ylönen. Hän esitelmöi legendaarisesta Saima Harmajasta ja runoilijan erityisherkkyydestä Lohjan…

100-vuotias Lohjan Rukoushuone on ehtinyt nähdä monia vaiheita

Rukoushuoneen tiloissa toimii nykyään Lohjan Adventtiseurakunta, joka juhlistaa talon historiaa tällä viikolla mm. avointen ovien merkeissä. Historiallisesti ja rakennushistoriallisesti arvokas Rukoushuone rakennettiin talkootyönä 1920. Se on tyyliltään myöhäistä jugendia. Talon rakennutti Evankelisluterilaisen Nuorisoliiton Lohjan osasto. Yhdistys osti tarkoitusta varten ns. Lembergin ”huvilan”.…

Eliaksen ajan tunnelmaa torpan ympäristöön

– Kunnostustyöt Paikkarin torpalla jatkuvat Elias Lönnrotin lapsuudenkodin pihapiirissä Sammatissa tehdään kunnostustöitä. Tavoitteena on, että torpan ympäristö näyttäisi samankaltaiselta kuin Lönnrotin lapsuudessa. Tavoitteeseen pääsemiseksi torpan pihasta on kaadettu suurimpia puita, jotka ovat kasvaneet alueelle luontaisesti ja alkaneet vähitellen haitata alueen muuta kasvillisuutta…

Suomen vanhin taukopaikka avataan jälleen

Taukopaikka Lahnajärven tarina saa jatkoa, kun sen ohjaksiin astuu uusi omistaja Pekka Lounio. –Hän on pitkänlinjan suomusjärveläinen kesäasukas. Pekka on äidin puolelta kotoisin Somerolta ja asuu Espoossa, mutta hän on viettänyt pienestä pitäen kesiä täällä, kertoo Taukopaikka Lahnajärven viestinnästä vastaava Sanni Orasmaa.…

Raudasta syntynyt – Karkkilassa juhlitaan 200-vuotiasta Högforsin tehdasta

Högforsin ruukki perustettiin 17.5.1820 läheisen Kulonsuonmäen rautakaivoksen varaan. Ruukki – kuten myöhemmin sen ympärille rakentunut tehdaspaikkakunta Karkkilakin – syntyi siis raudasta. Ruukkia sivuavassa Karjaanjoessa on 200 vuodessa virrannut paljon vettä. Lukuisten vaiheiden jälkeen tunnetaan tehdas tällä hetkellä nimellä Componenta Castings Oy Karkkila.…

Soitin- ja puusepänliike aloitti entisessä Långströmin kaupassa

Soitinliike Delta Sound ja puusepänliike RPH puu ovat muuttaneet Nummelasta Virkkalaan. Yrittäjä Rami Heinonen löysi yritystoiminnalleen uudet tilat entisen Långströmin kaupan rakennuksesta. Vaikka talo on seisonut Virkkalassa vuosia hylätyn oloisena, se on ollut sen verran hyvässä kunnossa, että Heinonen selvisi pintaremontilla. Hän…

Lohjan Museo dokumentoi koronakriisin vaikutuksia lohjalaisiin

Valtioneuvosto on jatkanut Suomessa vallitsevaa poikkeuslain kestoa 13.5.2020 saakka. Tästä johtuen myös Lohjan Museon näyttelyt pysyvät suljettuna poikkeuslain voimassaoloajan. Museo palvelee asiakkaita puhelimitse numerosta 019-369 4204 maanantaista perjantaihin klo 9-15, sekä sähköpostilla museo@lohja.fi. Tällä hetkellä emme pysty vastaanottamaan esinelahjoituksia. Museo dokumentoi koronakriisin…

Pala Lohjan historiaa: Ilmahyökkäys Gunnarlan tilalle 11.3.1940

80 vuotta sitten elettiin Suomessa talvisodan viimeisiä päiviä. Silloin 18-vuotias karjakkoharjoittelija Elli os Hirvelä, myöh. Heljävaara oli toipilaana Gunnarlassa. Hänen umpisuolensa oli leikattu helmikuussa Kirkniemen kartanon päärakennuksessa. Sinne oli evakuoitu Virkkalan sairaala (nyk. Kässän talo) talvisodan aikana. Sairaalan sijaintia ei ilmeisesti pidetty…

Lukukirja Sammatista – arjen tarinat kansiin

Liisa Laurila keräsi arjen tarinoita kansien väliin tuoreimpaan kirjaansa Lukukirja Sammatista. Lukukirja Sammatista on Liisa Laurilan viidestoista kirja. Sen on julkaissut Sanataito. Jos olet lapsena tutustunut lukukirjaan, tiedät, millainen teos on kyseessä. Kokoelma tarinoita, kertomuksia, muutama runo tai lorukin. Tämä lukukirja on…

Maamiesseurat heräsivät Länsi-Uudellamaallakin 1900-luvun alussa

Maalaisseuran perustamisesta keskusteltiin Pusulassa, kuten muissakin Uudenmaan pitäjissä, 1900-luvun vaihteessa. Vuonna 1902 tehtiin yksimielinen päätös ryhtyä tuumasta toimeen ja perustaa maamiesseura. Ensimmäiseksi esimieheksi valittiin Felix Sundman. Säännöiksi otettiin Pellervon mallisäännöt. Toiminta oli seurassa ihanteellista. Niinpä seuraavana vuonna oli jo esimiehenä ylioppilas Pertti…