Tänään: 12.07.2024

Päätoimittaja

Ohitukset aiheuttavat vuosittain vakavia vaaratilanteita ja satoja liikennevahinkoja

Ohitusvahinkoja sattuu kesäisin muita vuodenaikoja enemmän. Kesäkuukausina liikenteen määrä kasvaa ja valtateillä liikkuu myös hitaampia ajoneuvoja. Vaikka ohitusvahinkojen osuus kaikista liikennevahingoista on vähäinen, vakavamman onnettomuuden riski on suuri. Moni ohitus tehdään liikennesääntöjen vastaisesti ylinopeudella.

Onnettomuustietoinstituutin tilastojen mukaan ohituksista aiheutuu vuosittain noin 400 omaisuus- ja henkilövahinkoa. Vahingoista hieman yli puolet sattuu taajama-alueella. Useimmat vahingot sattuvat päiväsaikaan kuivalla ja paljaalla tiellä.

Määrät ovat olleet viime vuosina hienoisessa kasvussa, joskin Fennian omien tilastojen mukaan vuonna 2023 ohitusvahingot laskivat hieman edellisvuoteen verrattuna.

Hieman yli puolet ohitusvahingoista sattuu haja-asutusalueella ja loput taajamassa. Haja-asutusalueella henkilövahinkoja sattuu enemmän. Pysäköintialueilla tapahtuvat ohitusvahingot ovat tasaisessa kasvussa.

Kesäisin sattuu hieman enemmän ohitusvahinkoja kuin muina vuodenaikoina, joskin yksittäiset talvikuukaudet voivat korostua eri vuosina. Liikenteessä on kesäkuukausina enemmän ajoneuvoja ja liikennemäärät ovat suurempia erityisesti Uudenmaan ulkopuolella. Valtateillä liikkuu myös tavallista enemmän hitaampia ajoneuvoja, kuten matkailuautoja ja traktoreita.

Liikennevahingoilla tarkoitetaan vahinkoa, jonka vahingon aiheuttaja on aiheuttanut muille tiellä liikkujille. Luvuista puuttuvat kaskovahingot, eli esimerkiksi tilanteet, joissa auto suistuu tieltä ohituksen aikana.

Kaikkiaan liikenne- ja henkilövahinkoja sattuu vuosittain keskimäärin 90 000, joten ohitusten aiheuttamien vahinkojen osuus on hyvin pieni.

Fennian ajoneuvovahinkojen palvelupäällikkö Mira Heikkinen muistuttaa, että vaikka ohitusvahinkojen määrä on suhteessa vähäinen, vakavamman onnettomuuden riski on suuri.

– Varsinkin valtateillä nopeudet ovat suuria, ja ohitustilanteissa voi tulla yllättäviä tilanteita erityisesti ruuhkaisina aikoina.

Vahinkojen määrä perustuu Onnettomuustietoinstituutin vakuutusyhtiöiltä keräämiin tilastoihin ja siinä on huomioitu vahingot, joissa vahinkotyypiksi on määritelty ohitus tai kaksoisohitus. Määrässä ei siis ole mukana esimerkiksi kaistanvaihtoja tai kylkikosketuksia.

Ohituksista aiheutuneet vahingot kuukausittain vuosina 2017–2022

Kesäkuukaudet korostuvat jonkin verran ohitusvahinkotilastoissa. Syynä on ennen kaikkea lisääntynyt ajoneuvojen ja liikenteen määrä. Lähde: OTIn Liikennevahinkoportti

Ohituksista johtuvien liikennevahinkojen tapahtumapaikka ja olosuhteet vuosina 2017–2022

Hieman yli puolet vahingoista sattuu taajama-alueella, mutta henkilövahingot korostuvat haja-asutusalueilla, joissa nopeudet ovat usein suurempia. Liikennevahingoista suurin osa sattuu kuivalla tiellä päivänvalon aikaan. Lähde: OTIn Liikennevahinkoportti

Moni ohitus on tarpeeton

Heikkisen mukaan suurin osa ohituksista aiheutuvista vahingoista olisi vältettävissä huolellisuudella. Valitettavan moni ohitus on myös täysin tarpeeton.

– Ohitustilanteissa kannattaa ylipäätään aina arvioida, onko ohittaminen välttämätöntä ja onko se turvallista kaikille osapuolille. Kiirehtimisestä on harvoin hyötyä, sillä se ei juurikaan säästä aikaa, Heikkinen muistuttaa.

– Ohittaessa tulisi aina arvioida huolellisesti, onko liikenteessä riittävästi tilaa ja aikaa ohittamiseen. Hitaammankin ajoneuvon ohittaminen voi vaatia yllättävän paljon tilaa, eikä ylinopeus ole sallittua edes ohitustilanteessa.

Ohittajan varovaisuuden lisäksi Heikkinen korostaa ohitettavien vastuuta: annetaan ohitustilanteessa riittävästi tilaa ohittajalle ja muistetaan viestiä suuntavilkuin hyvissä ajoin, mikäli tarkoituksena on kääntyä esimerkiksi valtatieltä pienemmälle tielle, jotta takana ajava ei lähde tekemään turhaan ohitusta.

Suomalaisten ohituskäyttäytyminen on heikolla tolalla

Liikenneturvan vuonna 2022 tekemän kyselyn mukaan jopa yhdeksän kymmenestä vastaajasta kertoi tulleensa ohitetuksi usein tai joskus huomattavalla ylinopeudella. 60 prosenttia puolestaan kertoo tulleensa ohitetuksi ohituskieltoalueella. Moni vastaaja myös luuli virheellisesti, että esimerkiksi mopoauton tai traktorin saa ohittaa ohituskieltoalueella.

– Varsinkin kesäisin lomaruuhkissa moni lähtee ohittamaan, vaikka edessä olisi pitkä jono. Se lisää usein moninkertaisesti onnettomuusriskiä, sillä yhden ohittelu pakottaa muut autoilijat reagoimaan ja tekemään haitariliikettä. Eikä ohittelusta ole juurikaan hyötyä, sillä se harvoin säästää matka-aikaa muutamaa minuuttia enempää.

Heikkinen toivookin kesälomamieltä ratin taakse. Rentoutuminen ja kesälomavaihde kannattaa laittaa päälle jo ratin takana.

– Kokeneempien ja ympäri vuoden ajavien on hyvä pitää mielessä siellä tien päällä, että joukossa saattaa olla myös kokemattomampia kuskeja tai kuskeja, joiden ajotuntuma on vähäisempi. Tämä korostuu tilanteissa, joissa vaaditaan nopeita päätöksiä kovissa vauhdeissa. Senkin vuoksi olisi ensiarvoisen tärkeää, ettei ainakaan itse lähtisi hätäilemään liikenteessä, Heikkinen sanoo.

Vinkit turvalliseen ohittamiseen

  • Mieti tarkkaan, onko ohittaminen todella välttämätöntä.
  • Varmista, että tiellä on riittävästi tilaa ohittamiseen. Onhan tie edessä riittävän tyhjä, jotta pääset palaamaan omalle kaistallesi?
  • Muista näyttää suuntamerkit ohittamisen alussa ja lopussa.
  • Aloita ohittaminen riittävän kaukaa ohitettavasta ja palaa omalle kaistalle loivalla liikkeellä.
  • Pidä jatkuvasti turvaväliä muihin autoihin ja palaa omalle kaistalle vasta kun turvaväliä on riittävästi.
  • Jos olet kääntymässä pienemmälle tielle, muista vilkuttaa ajoissa ja ryhmittyä oikein, jotta takana ajava ymmärtää aikeesi.