Huomasitko uutisissa, että Kiinassa yritetään rajoittaa entisestään alaikäisten, eli alle 18-vuotiaiden peliaikaa. Siellä on asetettu laki, joka rajoittaa pelaamisen kolmeen tuntiin viikossa, ja vielä siten että käytössä on 1 tunti perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin – sekä jos on arkipyhä. Arkena ei muuten saa pelata.

Miltä sinusta tällainen rajoittaminen kuulostaa? Ottamatta siis kantaa rajoittamisen todellisiin teknisiin mahdollisuuksiin, niin kuinka paljon alle 18-vuotiaiden olisi hyvä pelata videopelejä?

Suomessakin on paljon puhuttu viimeiset 30 vuotta pelaamisen rajoittamisesta ja siitä kuinka paljon huonoja vaikutteita pelaaminen tuottaa. Mutta onko rikollistilastot ja murhatilastot nousseet viimeisten 30 vuoden aikana, vai onko trendi ollut toiseen suuntaan – eli onko pelaamisella mitään merkitystä näihin tilastoihin.

Team professional gamer playing winning tournaments online games computer.

40 vuotta pelaamista

Pelaaminen ja pelimaailmat tulivat ensin kotitietokoneiden ja pelikonsolien saattelemana 80-luvulla Suomeen. Pelaaminen räjähti internetin myötä, ja nyt viimeisempänä askeleena oli mobiiliverkot. Meillä on jokaisella nykyään pelikone mukana taskussamme, ja pelaaminen kattaa jo kaikki ikäluokat.

Mikä sitten on oikea määrä pelaamiselle? Ennen pelattiin shakkia kerhoissa ja yksi ottelu saattoi kestää useamman kerhokerran eli tunteja – nykyään nuo samat pelit pelataan online shakkipeleinä, joten kuka on milloinkin oikea henkilö sanomaan pelimäärän oikeasta rajasta.

Pelien ja pelimaailmojen suhteen tärkeässä roolissa ovat vanhemmat ja aikuiset. Myös erilaisten nuorten kerhotilojen vastaavien henkilöiden täytyy olla tietoisia pelattavista peleistä ja niiden ikärajoista – ne ikärajat ovat peleissä syystä, ja niistä pitäisi pitää kiinni. Kaikille ikäryhmille kyllä löytyy sopivia pelejä pelattavaksi.

Pelaaminen ammattina

Viimeisten vuosien aikana mediaan on noussut termi Esports tai Eurheilu. Se tarkoittaa tavoitteellista kilpapelaamista missä yksittäiset pelaajat tai joukkueet pelaavat toisia pelaajia tai joukkueita vastaan videopeleissä, ja palkintona voi olla miljoonia euroa jo yhdestä turnausvoitosta.

Puhutaan jo uudesta ammattilajista, jossa Suomessakin on jo useampia ammattilaisia pelaamassa eri joukkueissa eri pelejä niin Suomessa kuin ulkomailla – nämä pelit ovat aikuisten pelejä, ja kyseessä on oikeasti ammatti, ei vain satunnaista pelailua.

Satunnainen pelaaminen

Aikana ennen tietokonepelejä pelattiin korttia, lautapelejä ja muita seurapelejä. Tekninen kehitys toi näiden rinnalle ns. videopelit, joita voi pelata tietokoneella, älypuhelimella tai pelikonsolilla ja pelaajamäärien kasvaessa ja ikäjakauman laajentuessa oli vain ajan kysymys, koska pelaamisen yhteyteen tulisi kilpatoimintaa.

Se ei kuitenkaan tarkoita, että pelaaminen on vain kilpailullista. Yhä vielä useimmat pelaajat pelaavat vain ajankulukseen, tai sosiaalisena tapahtumana muiden online-kavereidensa kanssa. Nykypelaaminen kuvastaa samalla uudenlaisia ystävyyssuhteita, jotka ovat syntyneet online, ja jotka ovat olemassa vain online.

Pelaamisen haitallisuus

Itse pelaamisessa ei ole mitään haitallista. Päinvastoin monet tutkimukset kertovat pelaamisen kehittävän varsinkin nuorten tiettyjä kehittyviä kykyjä.

Haitallisuus tulee siinä vaiheessa, kun pelaamisesta tulee pakonomaista, se vie liikaa aikaa, tai työntää muita asioita taka-alalle. Ongelmat voivat tulla yhtä hyvin lapsille, kuin aikuisille, joten lasten kanssa on hyvä puhua pelaamisesta, sen sisällöstä ja siihen käytetystä ajasta jo ajoissa.

Vanhemmille löytyy kyllä apua lasten pelaamisen suhteen, jos aikuiset vain haluavata ottaa asian vastuullisesti esille perheessä.

KO

Kommentoi kirjoitusta