Suomi elää Euroopan tyylisesti kulutusjuhlaa, vaikka meistä jokainen periaatteessa tietää, että kulutamme jo nyt enemmän kuin mitä maapallo ehtii ja pystyy meille tuottamaan. Mitä jos alkaisimme kuluttaa eri lailla? Ei siis enemmän, vaan kestävämmin? Puhutaan esimerkiksi kiertotaloudesta ja siitä, että nykyaikaisen kapitalistin muokkaamisesta kohti kestävää ajattelua, pois maksimaalisen voiton tavoittelusta.

Onko oikein nykyään puhua rahankulutuksesta, vai kulutuksesta yleensä? Voiko tulevaisuudessa ostaminen ja tekeminen olla jopa kalliimpaa kuin nykyään, mutta sitä olisi kumpaakin vähemmän? Millaisia mahdollisuuksia on yhteiskunnan ja liiketoiminnan tulevaisuudessa, kun kulutusta kuitenkin pitäisi muokata varsin radikaalisti, miten se on yleensäkään mahdollista?

Mitä sinä ymmärrät kiertotaloudella?

Sitra on julkaissut paljonkin asiaa liittyen kiertotaloudesta, mutta koko ajattelussa yksi tärkein pohjaidea on omistaa hieman vähemmän, mutta kestävämmin. Tuotteita, joita voi oman käytön jälkeen antaa toisille, yhteisomistusta ja kierrättämistä entistä laajemmalla katsantokannalla. Olisiko esimerkiksi järkeä ostaa parempia ja kestävämpiä tuotteita ja ottamalla lainaa niitä varten, vai ostaa edelleen halpoja, vähän kestäviä ja paljon luontoa rasittavia vaihtoehtoja, jotka eivät oman käytön jälkeen ole enää kierrätyskuntoisia, vaan kelpaavat vain kaatopaikalle. Jos ajatellaan lainarahaa tässä yhteydessä, olisiko lainanotto itselle tällaisessa tilanteessa jopa perusteltua pidemmän ja kestävämmän käytön kautta, vaikka itse ostos olisi kalliimpi? Paremman ja kestävämmän kulutuksen esteensä ei saisi olla kuluttamisen hinta tai kustannukset, mutta meidän tulisi muokata omia ajatuksiamme koko kuluttamista kohtaan.

Lainarahoituksella kestävämmät ratkaisut

Yksityisen ihmisen on nykyään huomattavasti helpompi saada pienempi ja isompikin laina kuin ennen. Syy tähän on se, että ennen vaihtoehtona oli hakea lainaa pankista eli pankkilaina. Nykyään jokainen meistä täysi-ikäisistä voi hakea lainaa myös yksityisiltä luotottajilta. Suurin ero näillä kahdella on se, että pankeilla on huomattavasti enemmän lainvaatimia reunaehtoja, ja niiden hyvänä puolena ovat nykyään kohtuullisen matalat lainakorot. Vastaavasti kuitenkin yksityiset luotonantajat pystyvät tarjoamaan nykyaikaiseen nopeaan elämänrytmiin soveltuvat nopeat ja joustavat tavat sekä hakea lainaa, että saada sitä. Kuluttajien vaihtoehdot ovat laajentuneet huomattavasti, ja tämän kaiken ansiosta sekä erilaisten lainamuotojen määrä on kasvanut, että lainojen myöntäminen on nopeutunut.

Presidentti Niinistö laittoi lusikkansa soppaan

Jopa ruokahävikin parempi hallinnointi ja hävikin pienentäminen kuuluvat kiertotalouden ajatteluun. Onko se kiertotaloutta, että toisen asteen oppilaitosten kirjat tulevat jatkossa olemaan opiskelijoille maksuttomia, mutta kuten peruskouluissa, niitä käytetään useampi vuosi, vai onko tulevaisuuden koulut ilman kirjoja kokonaan? Tuon toisen asteen kirjojen maksuttomuus uhkaa lopettaa suuren osan kirjakauppoja. Asia on lähtenyt kansalaisaloitteesta, jonka on allekirjoittanut yli 50 000 suomalaista, mutta mikä ei välttämättä mene Eduskunnassa eteenpäin. Jopa presidentti Sauli Niinistö on lausunut oman mielipiteensä siitä, etteikö jokaisella suomalaiselle nuorella olisi varaa opiskella toisella asteella.

Sitran tutkimukset ovat antaneet valmiina välineitä, joilla voidaan lähteä kohti tulevia haasteita. Niin Sitra kuin monet muutkin isommat organisaatiot ovat kertoneet ja analysoineet, että tuloksiin pääsemiseksi tarvitaan vahvaa osallistumista ja ohjausta myös valtion puolelta. Valtion erilaiset tukitoimet tulevat näyttelemään isoa osaa siinä vaiheessa, kun vanhanmallisia toimintatapoja ajetaan kohti uutta, kestävämpää mallia.

Pikamuoti versus kiertotalous

Pikamuoti tarkoittaa juuri edellä mainittuja edullisia vaatteita ja asusteita, joita käytetään pieniä aikoja ja sitten on jo uuden trendin aika. Pikamuoti on nuorisotrendi, joka sotii kaikkea kiertotalouden ja kierrättämisen oppeja vastaan, mutta mikä on kuitenkin nykyaikaa ja todellisuutta. Sosiaalinen media mm. Instragram ja monet muut heittävät lisää vettä myllyyn omalla toiminnallaan, eikä pikamuoti ole loppumassa. Miksi olisi, tuottaahan se miljardeja euroja vaatteiden myyntiorganisaatioille kansainvälisesti.

Pikamuodissa ei välttämättä ole kyse edes varsinaisesta muodista, vaan sosiaalisen median asettamista mielikuvista, joita luovat miljoonien seuraajien henkilöhahmot, jotka omalla pukeutumisellaan ja käyttäytymisellään luovat nopeita minitrendejä, joita seuraajat sitten matkivat, kunnes tulee jälleen seuraava päivitys tai seuraava mini-idea.

Koko yhteiskuntaa pyörittää valtion kanssa tai ohessa aktiivinen ja toimiva yritysmaailma, ja yritysten perimmäinen toimintasyy on tuottaa voittoa, edes sen verran, että palkat ja kulut saadaan katettua ja yrityksen omistajat saavat jonkinlaisen tulon riskinotolleen. Missä sitten menee raja, haluaako saada vain vähän voittoa vai haluaako rikastua ja hakea maksimaalista voittoa? Kapitalismi perustuu voittoon ja liiketaloudessa tiedetään, että hyvien vuosien jälkeen voi tulla myös niitä huonoja vuosia, joten hyvinä vuosina pitää kerätä sitä tulosta, jotta sitten vaikeina vuosina pärjätään. Mikä sitten on se oikea ajattelutapa hinnoittelun, kulutuksen ja yrittämisen suhteen?

Yritykset ja trendit

Jokainen meistä voi käytännössä nykyään perustaa yrityksen, myyntiliikkeen ja omalla ideallaan lähteä tekemään omaa liiketoimintaansa, vaikka edellä mainittujen kiertotalouden tai pikamuodin trendikeinoin. Molemmista varmasti löytyy vielä paljon mahdollisuuksia, joihin yrityslaina voi olla monen uuden yrittäjän ainoa mahdollisuus toiminnan aloittamisessa. Juuri pari viikkoa sitten mediassa kerrottiin äidistä ja tyttärestä, jotka tekevät tuhansia keppihevosia kotoaan käsin ja liiketoiminta on täysin tuottavaa ja menestyvää, mutta ideana sen katsottiin olevan niin huono, ettei sille myönnetty edes starttirahaa. Sen sijaan monet parturikampaajat, pitseria, siivousyritykset, kattojenpesijät yms. tuttujen alojen uudet yrittäjät kyllä saavat starttirahoja, miksei uuden ajatuksen ja idean kanssa markkinoille tulevat yrittäjät saa yhtä lailla tukea? Eikö nimenomaan nyt ja tulevaisuudessa tarvita uusia, innovatiivisia keinoja luoda työpaikkoja Suomeen.

Yritystoiminnan rahoittaminen lainarahalla

Lähes jokainen yritys tarvitsee lainaa jossain vaiheessa toimintaansa. Yleensä tarve on heti liiketoimintaa aloitettaessa ja silloin kun pitää investoida yrityksen kasvuun ja kehitykseen, mutta välillä tarve voi olla vain hidastuneen kassavirran paikkaaminen nopealla yrityslainalla. Aivan kuten henkilölainoissa, myös yrityspuolella on nykyään varaa mistä valita. On useita lainanmyöntäjiä ja eri tyyppisiä lainoja nimenomaan yritystoimintaan, ja mikäli yritystoiminta on tuottavaa, ei ole mitään syytä olla käyttämättä lainarahoitusta toiminnan kasvattamisessa tai kehittämisessä. Harvalla yrittäjällä on itsellään takataskussa rahat investointeihin ja uusiin laitteisiin tai ohjelmistoihin.

Suomen tulevaisuus on nuorison (jälleen kerran)

Palataan vielä Sitraa. Nyt 2019 Sitralla on kehitysprojekti, minkä kautta kiertotalouden ajatuksia viedään yli 50 oppilaitoksen ja muun operaattorin kanssa opetuksena peruskouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin ja korkeakouluihin ympäri Suomea. Pohjalla on luonnollisesti ajatus kuluttaa tulevaisuudessa fiksusti, sillä jos jokainen kuluttaisi maapallolla kuten keskiverto suomalainen, tarvitsisimme lähes neljän maapallon luonnonvarat. Samalla kun nuorille kerrotaan maapallon resursseista, on tärkeätä jatkaa myös yrittäjäkoulutusta kaikilla kouluasteilla. Suomi tarvitsee pienyrittäjiä ja pieniä yrityksiä, innovaatioita selvitäkseen tulevien vuosien haasteista, ja näiden haasteiden taklaamiseen tarvitaan uutta energia ja uusia ajatuksia.

Kommentoi kirjoitusta