Reijo Mecklin on seurannut suomalaista tieliikennettä kymmeniä vuosia. Nykyisessä liikennekulttuurissa näkyvät valitettavasti sekä ihmisten jatkuva kiire että välinpitämättömyys.

 

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner myönsi lohjalaiselle kuljetusyrittäjä Reijo Mecklinille moottoriliikenteen ansiomitalin tunnustuksena arvokkaasta ja tuloksekkaasta työstä, jota Mecklin on tehnyt Moottoriliikenteen Keskusjärjestö ry:n tarkoitusperien hyväksi. Mitali myönnetään ansiokkaasta, valtakunnallisesta toiminnasta suomalaisen moottoriliikenteen hyväksi. Sen voi saada myös henkilö, joka tuloksekkaalla ja pitkäaikaisella työllään on edistänyt tieliikenteen kehittämistä. Berner luovutti mitalin 4.5.

Liikenne- ja viestintäministeri myöntää mitalin Moottoriliikenteen Keskusjärjestö ry:n hallituksen asettaman mitalitoimikunnan esityksen perusteella. Moottoriliikenteen Keskusjärjestö on kahdeksan tieliikennejärjestön yhteistyöelin. Jäseninä ovat Autoalan Keskusliitto, Autoliitto, Autontuojat- ja teollisuus, Linja-autoliitto, Suomen Autokoululiitto, Suomen Autotekninen Liitto, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ja Suomen Taksiliitto. Mecklinille ansiomitalia hakivat mm. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Etelä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry. Mitaleja on myönnetty vuodesta 1993 yhteensä 196 kappaletta. Tänä vuonna niitä jaettiin kuusi kappaletta.

-Kyllä se sydäntä lämmitti, kun pitkäaikainen liikenteen hyväksi tehty järjestötyö huomioitiin. Vuonna 2007 sain vastaanottaa Suomen tasavallan presidentin myöntämän Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristin.

 

Pitkä ura tien päällä

Mecklin on viihtynyt auton ratissa niin kauan kuin hänellä on ollut ajokortti. Armeijasta päästessään vuonna 1975 hänet palkittiin parhaana autonkuljettajana. Ammatikseen hän on toiminut liikenneopettajana ja kuljetusyrittäjänä ja viihtynyt molemmissa tehtävissä.

-Valmistuin liikenneopettajaksi vuonna 1982 ja toimin Lohjalla opettajana kahdeksan vuotta. Kuljetusyrittäjänä olen ollut 28 vuotta. Olen ajanut vuodesta 1973, enkä ole koskaan saanut sakkoja. Sekin asia selvitettiin ansiomitalia varten, Mecklin kertoo.

Hän on SKAL ry:n kautta tehnyt valtakunnallista järjestötoimintaa. Sen puitteissa Suomen alueyhdistysten puheenjohtajat kokoontuvat kahden kuukauden välein tekemään edunvalvonta- ja liikenneturvallisuustyötä.

-Se on alaamme kehittävää toimintaa. Isäni oli kuorma-autoilija ja mukana järjestötoiminnassa. Veljeni jatkoi isämme liiketoimintaa kuljetusyrittäjänä, Mecklin kertoo.

Järjestötoiminnalla on myös sosiaalinen ulottuvuutensa.

-Olen saanut valtavan määrän uusia ystäviä ja yhteistyökumppaneita.

Mecklin on valittu myös Etelä-Suomen kuljetusyrittäjät ry:n kunniapuheenjohtajaksi 16 vuoden puheenjohtajakauden jälkeen. Etelä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry on Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n alueyhdistys.

Moottoriliikenteen ansiomitali myönnetään ansiokkaasta, valtakunnallisesta toiminnasta suomalaisen moottoriliikenteen hyväksi.

 

Huomio liikenneturvallisuusteen

Mecklin on paljon tien päällä, joten hän näkee, millaista liikenne on nykyään ja tietää myös millaista se oli ennen.

-Tänäänkin on tullut ajettua 300 kilometriä. Liikenneturvallisuus on muuttunut. Välillä tuntuu, että miten päästään eteenpäin, kun liikenne menee niin vallattomaksi ja siellä näkee välinpitämätöntä toimintaa, kuten oikealta ohittelua, Mecklin kertoo.

Hänen mielestään liikenneturvallisuustilanne ei ole tällä hetkellä huono, mutta parannettavaa riittää monessa kohtaa. Myös kasvaneet liikennemäärät ja niihin verrattuna liian pienet liikenneväylät tuovat omat haasteensa. Malttia pitäisi löytyä, sillä se on valttia.

-Tiet rapistuvat, mikä vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. Niiden korjaamiseen pitää saada määrärahoja lisää jatkossakin. Etenkin kaksipyöräisillä liikkuvilta vaaditaan pelitaitoa huonokuntoisilla teillä, Mecklin sanoo.

Myös liikennekulttuuri on löyhentynyt.

-Kaikilla on kauhea kiire paikasta toiseen. Mihin meillä on niin kova kiire? Mecklin ihmettelee.

Hänen havaintojensa mukaan ylinopeudet ovat kasvaneet, eikä esimerkiksi kuorma-auton perässä ajeta, vaikka rajoitus olisi 80 km/h, vaan mennään ohi.

-Turhaa ohittelua on muutenkin, silti olemme liikennevaloissa samaan aikaan, Mecklin toteaa. Hosuminen pitäisi saada pois liikenteestä, koska sen takia tapahtuu liikaa onnettomuuksia. Liikenneonnettomuudet ovat vähentyneet, mutta yksikin kuollut on liikaa, Mecklin sanoo.

Eräs tiellä liikkuva sanoi minulle, että liikenne on nykyään aika hermostunutta. Yhtäkkiä ollaan takana, ohitetaan ja vedetään sitten suoraan eteen. Välimatka edellä menevään on unohdettu ja sitten tapahtuu ketjukolareja. Jarruttaminen vaatii aikamoisen matkan.

-Rauhallinen ajotapa, riittävä välimatka edellä menevään ja ylinopeudet pois, Mecklin listaa neuvoja turvalliseen liikenteeseen.

Pyrin itse aina ennakoimaan tarvittavan ajan niin, että olen perillä viimeistään silloin, kun pitää olla. Toki tulee tilanteita, että ennakointi ei aina auta, mutta silloinkaan, kun kiire painaa päälle, en riskeeraa omaa tai toisten turvallisuutta, hän jatkaa.

Mecklin ottaa esille myös ne tilanteet, joista saa lehdestä lukea, kuinka henkilöauto on ajautunut tuntemattomasta syystä raskaan ajoneuvon eteen.

-Olen itsekin ollut tilanteessa, kun nuori mies ajoi kuorma-autoni keulaan. Hän jäi onneksi henkiin. Millä keinoilla saisimme tällaiset tapaukset loppumaan, Mecklin miettii.

SMS