THL julkaisi tutkimuksen, jonka perusteella voidaan katsoa, että Suomessa riskipelaaminen rahapeleissä on laskussa. THL on omissa rahapeliseurannoissaan käyttänyt rahapeliriippuvaisista, ongelmapelaajista ja riskitasollapelaajista seurantaa jo pitkän aikaa ja oheisesta tilastosta näkyy, kuinka todennäköisyys saada rahapeliriippuvuus on hieman noussut viimeisten 12 vuoden aikana mutta todellinen ongelmapelaaminen sekä varsinainen riskitason pelaaminen ovat vähentyneet.

Kuva, joka sisältää kohteen näyttökuva

Kuvaus luotu automaattisesti

Samalla kun riskipelaajien määrät ovat laskusuunnassa, on nettipelaaminen Suomessa nousussa ja kolikkopelien tarjoajat saavat koko ajan lisää asiakkaita. Tämä trendi on kuitenkin yleismaailmallinen, eikä sain Suomea koskeva. Itseasiassa ennen tämän hetkistä tilannetta kun pelikoneet ovat kaupoissa ja kioskeissa kiinni, oli nimenomaan markettien ja huoltamoiden automaatti- ja kolikkopelit niitä, joita pelattiin Suomessa eniten, vaikka THL tutkimuksen mukaan runsas kolmannes vastaajista (36,3 %) oli vuonna 2019 pelannut rahapelejä netissä. Heidän osuutensa kasvoi 12,7 prosenttiyksiköllä vuodesta 2015. Rahapelaajien määrän kasvaminen näiden neljän vuoden aikana ei ole mitenkään erikoista, sillä samanaikaisesti suomalainen nettikäyttäminen on noussut vähintään samassa suhteessa. Itseasiassa Tilastokeskuksen tilastojen mukaisesti suomalaiset käyttävät internettiä ahkerasti. Neljä viidestä 16–89-vuotiaasta suomalaisesta (79 %) käytti nettiä useasti päivässä vuonna 2019. Vuotta aiemmin luku oli 76%.

Alle 45-vuotiaista niin tekivät lähes kaikki. Vanhemmissa ikäryhmissä monta kertaa päivässä käyttäminen ei ole yhtä yleistä. 65–74-vuotiaista osuus oli 57 prosenttia ja 75–89-vuotiaista 23 prosenttia. Näissä kahdessa ikäryhmässä kaikki eivät ensinnäkään ole ottaneet nettiä käyttöön ja hekin, jotka ovat, eivät käytä sitä yhtä ahkerasti kuin nuoremmat. 65–74-vuotiaista internetin käyttäjistä 70 prosenttia käytti sitä useasti päivässä ja 75–89-vuotiaista vastaavasti 56 prosenttia.

THL:n tutkimus näytti myös sen, että samalla kun riskipelaaminen vähenee, satunnaisten pelaajien määrä on nousussa, eli pelaajat, jotka pelaavat pari kertaa vuodessa on noussut, mutta näiden pelaajien merkitys pelien kokonaismäärässä on häviävän pientä.

Suomalaisten rahapelaaminen oli yleisintä Kymenlaaksossa/ Etelä-Karjassa (85,5%). Pelaaminen sen sijaan väheni Varsinais-Suomessa/Satakunnassa, mutta vähiten viikoittain pelanneita suhteessa väkimäärään oli Uudellamalla (22,8%) ja viikottainen pelimäärä vähenikin Uudellamallaa sekä Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pohjois-Pohjanmmaalla, Kainuussa sekä Lapissa.

Podcastit nuorten suosiossa

Jos radio on ollut pitkään kuunnellun media, on se netin kehityksen myötä saanut rinnalleen toisenlaisen radiotyylin, eli podcastit, jotka ovat yleensä pieniä, lyhyitä otteita radio-ohjelmista. Itseasiassa podcasteista on tullut nimenomaan nuorten suosikkeja.

Kuva, joka sisältää kohteen näyttökuva

Kuvaus luotu automaattisesti

Internetin medioista suomalaiset seuraavat yleisimmin verkkolehtiä ja televisioyhtiöiden uutissivuja. Niitä oli viimeisen kolmen kuukauden aikana lukenut 76 prosenttia 16–89-vuotiaista. Televisioyhtiöiden nettitelevisiopalveluja oli katsonut 70 prosenttia. Maksulliset tilausvideopalvelut (esim. Cmore, DplayNetflix, Viaplay) eivät ole yhtä suosittuja, niitä oli katsonut 47 prosenttia suomalaisista. Toisaalta internetin videopalveluita (esim. Youtube, Twitch) oli katsonut 71 prosenttia. Tilastokeskus pitää suomalaisista, vaikka minkälaisia tilastoja, ja nämäkin tiedot on kerätty heidän julkistuksistaan.

Podcastien kuunteleminen on suosittua nuorten ja nuorten aikuisten parissa. Podcasteja oli kuunnellut tai ladannut useampi kuin joka toinen 16–24 ja 25–34-vuotias.

Pelaaminen ja tietoturva

Vaikka suomalaiset pelaavat kohtuullisen paljon internetissä, kuten THL:n tutkimus yhä paljastaa, ovat suomalaiset yllättävänkin hyvin pärjänneet netin uhkien kanssa.  Samalla kun nettikäyttö siirtyy entistä enemmän mobiilikäyttöön, myös tietoturvauhat nousevat uudelle tasolle. Toteutuneet tietoturvariskit ovat Suomessa kuitenkin hyvin harvinaisia. Kuitenkin vain kolme prosenttia 16–89-vuotiaista henkilöistä, joilla on älypuhelin käytössä, oli joskus menettänyt puhelimestaan tietoja viruksen tai muun haittaohjelman vuoksi. Tämä on sikäli yllättävää, että vain 70 prosentilla älypuhelimen käyttäjistä oli puhelimessaan tietoturvaohjelma tai palvelu.

Rahapelaaminen onkin tietoturvan kannalta turvallista pelaamista, sillä käytännössä kaikki rahapelejä tarjoavat operaattorit ovat turvanneet pelien ja pelaajan välisen yhteyden SSL-suojauksella ja kaikki peleihin liittyvä tieto on salattua. Tätä myös monitoroidaan tarkasti niin operaattoreiden lisenssien myöntäjien eli eri valtioiden toimesta, kuin myös kolmansien puolueettomien tarkastajien toimesta. Samalla kun huolehditaan, että kaikille pelaajille on tarjolla tietoturvallisia ratkaisuja pelaamiseen, seurataan myös, että kaikki pelit toimivat samalla tavalla eri pelaajille. Jokaiselle pelaajalle varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet voittaa tai hävitä jokaisella kierroksella.

Rahapelaajien riskipelaajien määrän laskuun vaikuttanee myös erilaisten ajanvieteviihdepalveluin parempi saatavuus netin ja mobiilin välityksellä. Jos aiemmin rahapelaaminen on ollut esimerkiksi kauppojen automaattien kautta yksi niitä harvoja ajanvietetapoja, mitä riskipelaajalla on ollut, voi nykyään vastaavat pelaajat viettää aikaansa mobiilipelien äärellä, pelaten aivan maksuttomiakin ajanvietepelejä.