Jonas Gustavsson ja Laura Pikarla pitävät jälleen kesänäyttelyn Sammatin Taidenavetassa. Kyseessä on jo 15. näyttely, jonka he siellä pitävät, eikä kesä tunnu alkavan ilman sitä. Pikarla ja Gustavsson haluavat ammattitaiteilijoina pitää näyttelyjä juuri kotiseudullaan, vaikka kävijöitä voisi isoissa kaupungeissa kertyä enemmän.

–Kulttuuria tarvitaan täällä aivan yhtä lailla kuin muuallakin, perustelee Pikarla.

Yhdessä lähialueiden muiden kohteiden kanssa kävijä voi muodostaa kulttuurikierroksen. –Tämä on hienoa seutua, jolta löytyy paljon herkullisia etappeja. Väki kulkee vanhaa ruukkireittiä pitkin ja poikkeaa samalla tässä, Gustavsson kertoo.

Näyttely on jälleen hyvin monipuolinen ja mielenkiintoinen. Tänä vuonna mukana ovat myös aiemmilta vuosiltakin tuttu Sini-Inari Haverinen sekä uutena tulokkaana Ilkka Sariola.

Aivan omanlaisensa viehätyksen näyttelylle luo sen pitopaikka eli Sammatin Taidenavetta.

–Varaamme ripustukselle aina hyvin aikaa. On aina yllätys, millainen siitä lopulta tulee. Nyt tämä tila muistuttaa kirkkoa, temppeliä ja laivaa, pohtii Gustavsson.

–Teokset muokkaavat tilan aina uudenlaiseksi, toteaa Sariola.

Näyttely on avoinna 21.7. asti ti-su kello 12.00–16.00 (Lohilammentie 293).

Ilkka Sariola (vas), Sini-Inari Haverinen, Jonas Gustavsson ja Laura Pikarla Haverisen työn ääressä. Teoksen hääpari koostuu Haverisen entisen kodin vintiltä löytyneestä kankaasta sekä uuden kodin lattian alta löytyneestä miehen takista.

Kantaaottava piirustussarja

Muut taiteilijat ovat paikallisia, mutta Sariola on Helsingin Kalliosta.

–Olen täysin helsinkiläinen, joten oli eksoottista tulla tänne, Sariola kuvaa Sammatin maaseutuympäristöä.

Hän on sekä ammattitaiteilija että pappi.

–Ensin olin kuvataiteilija ja välillä pappi. Nyt olen taas palannut kuvataiteilijasi ja teen kirkollisia toimituksia vain satunnaisesti, kuten vihin taiteilijaystäviäni, Sariola kertoo.

Tausta pappina ei kuitenkaan juuri näy hänen teoksissaan. Taidenavetassa häneltä on esillä piirustussarja Bipolar drawings. Sen teoksista puolet syntyi viime vuonna Berliinissä pidettyyn näyttelyyn ja puolet Suomessa. Yhteensä piirustuksia on 12. Teosten erikoisuus on siinä, että niistä muodostuu erilainen kuva sen mukaan, mistä suunnasta piirustusta katsoo.

–Näissä on leikillisyyttä, poliittisuutta, feminismiä, ironiaa ja ajankohtaisia aiheita. Piirustuksissa yhdistyy monia asioita, joita minulla on mielessä.

Piirustuksista löytyy mm. diktaattoreita ja heidän sanomiaan lauseita. Kun kuvia katsoo toisesta suunnasta, niissä onkin naisvapaaottelijoita. Teosten aiheita ovat myös mm. koirat ja holokausti.

Ilkka Sariolan piirustuksista löytyy mm. diktaattoreita ja naisvapaaottelijoita. Se, mitä kuvassa näkyy, riippuu siitä, mistä suunnasta sitä katsoo.

Maalauksia unista

Gustavssonilta esillä on neljä isoa maalausta.

–Ammennan paljon kirjoista. Olen aina tykännyt lukea ja minulla on samaan aikaa kesken useampi kirja. Aamulla luen usein tietokirjaa, illalla romaania ja kahvitauolla vielä jotain kolmatta. Kirjojen ja maalausten kautta mietin asioita ja sitä mitä päässäni liikkuu. Se on itseni ja maailman tutkiskelua, Gustavsson kertoo.

Maalaukset ovat saaneet innoitusta Franz Kafkan Linna-kirjasta ja aivotutkimuksesta kertovasta Incognito – Aivojen salattu elämä -teoksesta (David Eagleman), jossa käsitellään mm. unta. Gustavsson saa monien teostensa ideat unistaan ja herättyään hänellä on kiire tehdä luonnos, jotta idea ei pääse unohtumaan. Näyttelyn teoksissaan hän kuvaa mm. rakennuksia.

–Olen pienestä saakka nähnyt unia rakennuksista, joihin eksyn ja etsin niistä jotain, Gustavsson kertoo.

Yksi teos kuvaa myös hänen tytärtään koulun päättäjäisistä saatu mustikkaseppele päässään. Sen linkki näyttelyn muihin teoksiin löytyi Delfoin oraakkelin kautta.

Jonas Gustavssonin maalaukset saavat innoituksensa mm. kirjoista ja Gustavssonin unista.

Kipeä eroprosessi synnytti taideteoksia

Monet Haverisen näyttelyssä esillä olevista töitä kertovat rakkaudesta mieheen, jonka kanssa hän jakoi elämänsä 15 vuoden ajan, sai neljä lasta ja rakensi kaksi taloa. Suurin osa teoksien materiaaleista on peräisin parin yhteisen taipaleen varrelta sekä Haverisen tulevan kodin korjausrakentamisen yhteydessä löytyneestä materiaalista. Yksi teos esimeriksi koostuu pariskunnan ensimmäisen kodin vintiltä löytyneestä kankaasta sekä uuden kodin lattian alta löytyneestä miehen takista. Yhdessä ne muodostavat hääparia kuvaavan teoksen. Toinen teos koostuu vanhoista lattian palasista ja kolmas vanhoista, ruosteisista nauloista, jotka on punottu yhteen.

–Työni lähtivät erosta. Siitä on jo yli kaksi vuotta, mutta ero on kipeä. Nämä ovat olleet pitkät jäähyväiset. Monet teoksista olen tehnyt itselleni ja ne ovat auttaneet käsittelemään eroa. Prosessi on ollut tärkeä, Haverinen kertoo.

Yksi teos koostuu Haverisen isovanhempien tyynyliinoista sekä sellaisten pariskuntien kuolinilmoituksista, joiden puolisot ovat kuolleet pienen ajan sisällä toisistaan.

–Jostain syystä tykkään lukea kuolinilmoituksia. Lähekkäin kuolleet parit ovat samaan aikaan koskettavia, mutta myös riipaisevan karmaisevia. Teos liittyy myös pelkoon siitä, miten pystyy elämään ilman toista, Haverinen avaa.

Laura Pikarlan teokset kuvaavat erilaisia ihmistyyppejä. Kyseisen teoksen ihmistyyppi nauttii mm. huomion keskipisteenä olemisesta.

Installaatioita ihmistyypeistä

Pikarlalta näyttelyssä on viisi installaatiota, jotka kertovat erilaisista ihmistyypeistä.

–Nämä tyypit ovat sellaisia, joita olen tavoitellut tai tavoittelen edelleen. Yritän jossain vaiheessa päästä siihen, että löydän itseni stereotyyppisten hahmojen sijaan ja tutustun itseeni. Suhde muihin ihmisiin on täynnä painolastia, jos päällä on jokin rooli ja väsyy sen vetämiseen, hän kertoo.

Osa ihmistyypeistä on ristiriitaisia. Esimerkiksi matkustaja on vapaa menemään mihin tahansa ympäri maailmaa, mutta hänellä ei ole perhettä, eikä hän tiedä, mihin pääsee illalla nukkumaan. Superälykäs tiedenainen taas on huipulla tiedeurallaan, mutta samalla perhe voi kärsiä, eikä tiedenainen voi heittäytyä kiukuttelemaan, vaan hänen tulee olla aina hillitty ja fiksu.

Pikarlan töiden äärellä katsoja voi pysähtyä miettimään myös omia odotuksiaan, haaveitaan ja ajatuksiaan niin itsestään kuin toisista ihmisistäkin.

SMS