Kuukausittaisten sademäärien vaihtelu oli hyvin suurta vuonna 2019. Sateisina kuukausina vesistökuormituskin oli suurta.

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailussa osallisina ovat Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamo, Rosk’n Roll Oy Ab:n Munkkaan jätekeskus, Skanska Infra Oy/Ratametsän maankaatopaikka sekä Kirkkonummen Aktiivikeskus. Pikkalanlahden yhteistarkkailussa osallisia ovat Suomen Sokeri Oy, Prysmian Group Finland Oy sekä Oy Lival Ab, Nordic Aluminiumin. Vapaaehtoisina Siuntionjoen tarkkailuun osallistuu Suomen Sokeri Oy sekä Pikkalanlahden tarkkailuun Pickala Golf Oy. Alueen kunnat Lohja, Siuntio, Vihti ja Kirkkonummi osallistuvat tarkkailuihin ympäristön tilan yleisen seurantavelvoitteen perusteella.

Siuntionjoen vesistön ja Pikkalanlahden yhteistarkkailujen vuosiyhteenveto laadittiin kolmatta kertaa yhteisenä raporttina.

–Yhteinen vuosiraportti antaa hyvän kuvan Siuntionjoen vesistöalueesta Pikkalanlahteen asti, toteaa vesistöasiantuntija Anne Lehmijoki.

Valtaosa Siuntionjoen vesistön kuormituksesta on peräisin hajakuormituksesta. Nummelan jätevedenpuhdistamo on alueen suurin pistekuormittaja. Pistekuormituksen osuus alueen fosforikuormituksesta on hyvin pieni, typpikuormituksesta sen sijaan huomattavasti merkittävämpi. Pistekuormituksen vaikutukset näkyvät etenkin Risubackajoen yläjuoksun vedenlaadussa, jossa varsinkin typpipitoisuudet ovat paikallisesti hyvin korkeita.

Yhteistarkkailussa mukana olevat järvet ovat kaikki hyvin reheviä. Vuoden 2019 tutkimuskerroilla Karhujärven vesi oli kerrostunut ainoastaan maaliskuussa, jolloin alusveden happipitoisuus oli hyvin alhainen. Kesällä vesi oli tasalämpöistä, ja happipitoisuus oli hyvä myös pohjan tuntumassa. Vikträskissä ja Tjusträskissä kehitys oli päinvastaista, ja happitilanne säilyi näissä järvissä talvella hyvänä, mutta kesällä alusvedessä havaittiin happivajetta.

Pikkalanlahden fosforikuormituksesta 94 % ja typpikuormituksesta 98 % tuli Pikkalanjoesta. Pikkalanjoen kuormituksesta pistekuormituksen osuus VEMALA-mallin mukaan oli typen osalta 4,0 % ja fosforin osalta 0,3 %. Pikkalanjoen kautta tuli sameaa ja ravinnepitoista vettä etenkin kevään valumien aikaan, mikä näkyi veden laadussa rannan tuntumassa. Pistekuormituksen vaikutukset Pikkalanlahdella näkyivät rannan läheisyydessä hyvin paikallisesti mm. ajoittain kohonneina kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksina sekä pieninä näkösyvyyksinä.