Viime vuosina on saatu yhä enemmän tutkimusnäyttöä siitä, että hyvällä suunterveydellä on selkeä yhteys ihmisen kokonaisterveyteen. Vanha ja väärä on uskomus on ollut, että suu ja hampaat ovat erillinen osa ihmistä, mikä on vaikuttanut siihen, että suuhun liittyviä sairauksia ei ole pidetty niin tärkeinä kuin ihmisen muita sairauksia. Suunterveys on osa koko kehon terveyttä ja hyvää elämänlaatua. Terve suu on keskeinen hyvinvoinnin edellytys. Huono suunterveys kytkeytyy monin tavoin useisiin elämänlaatua heikentäviin kansansairauksiin
Hampaiden reiät
Hyvää suunterveyttä vaarantaa periaatteessa kaksi merkittävää kansansairautta, jotka ovat hampaiden reikiintyminen ja hampaiden kiinnityskudossairaudet, joista jälkimmäisellä on vielä suurempi vaikutus ihmisen yleisterveyteen. Suussa voi esiintyä myös paljon muita sairauksia liittyen limakalvoihin, poskionteloihin, niveliin ja luisiin rakenteisiin. Suusta voi löytyä myös edellämainittuihin kudoksiin liittyviä pahanlaatuisia muutoksia (joskin harvinaisia), minkä takia säännölliset tarkastukset vuosittain tai yksilöllisin välein on ehdottoman tärkeitä.
Hoitamaton karies, eli hampaiden reikiintyminen johtaa ennenpitkää särkyyn, hammaskudoksen tuhoutumiseen ja tulehdukseen. Tällainen vaurioitunut hammas voidaan aikaisessa vaiheessa korjata paikkaamalla ja myöhemmässä vaiheessa juurihoitamalla. Mutta kun kudostuho etenee riittävän pitkälle, on hammas poistettava. Jos hammasta ei korvata proteettisesti tai paikkaushoidon keinoin, voi purentafunktio heikentyä, eli ruuan hienontaminen vaikeutuu. Hampaan puutos altistaa myös purennan muutoksille, mikä voi tulla esiin lisääntyvänä hampaiden narskutteluna tai purentaperäisenä oireiluna.
Parodontiitti
Hampaiden kiinnityskudossairaus eli parodontiitti on salakavalampi sairaus. Se kehittyy usein hitaasti ja huomaamatta. Pitkälle edennyt parodontiitti tulee esille selkeästi vasta siinä vaiheessa, kun hampaassa tai hampaissa on selkeää liikkuvuutta. Säännöllisissä tarkastuksissa ja röntgenkuvissa tuo sairaus diagnosoidaan jo aikaisessa vaiheessa, mikä helpottaa sairauden hoitoa ja parantaa ennustetta. Kun sairaus on edennyt pitkälle ja hampaissa on huomattavaa liikkuvuutta, pitää hampaita poistaa. Tämän jälkeen on yleensä mietittävä proteettisia vaihtoehtoja purennan kuntouttamiseksi. Tiedetään, että suomalaisilla aikuisilla hyvin yleisenä esiintyvää hampaiden kiinnityskudoksia tuhoavaa sairautta, parodontiittia potevilla on noin 70 % suurempi sydän- ja verisuonisairauksien riski verrattuna tervesuisiin ja parodontiitti on sepelvaltimotaudin itsenäinen riskitekijä. Parodontiitti lisää tyypin II diabetekseen sairastumisen riskiä ja kaikkien tulehdusten tavoin huonontaa diabeteksen hoitotasapainoa. Suun hoidolla on diabeteksen sokeritasapainoa parantava vaikutus.
Suun tulehdusten yhteyttä muihinkin sairauksiin, kuten autoimmuunitauteihin (esimerkiksi nivelreuma), syöpätauteihin sekä kroonisiin neurologisiin sairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin ja MS-tautiin tutkitaan ahkerasti.
Terveelliset elämäntavat tärkeintä
Suunterveyttä ylläpidät parhaiten terveellisillä elintavoilla, terveellisillä ruokatottumuksilla, oikealla ruokarytmillä, välttämällä napostelua pitkin päivää ja puhdistamalla hampaat huolellisesti aamuin illoin fluorihammastahnalla ja huolehtimalla myös hammasvälien puhdistamisesta päivittäin. Selvää on, että myös tupakoinnilla on suuri haitallinen vaikutus suun terveyteen. Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina ja sen vähentämiselläkin on positiivinen vaikutus. Merkittävää on olla säännöllisessä hammaslääkärin ja suuhygienistin hoidossa omien henkilökohtaisesti määriteltyjen kontaktivälien mukaisesti.
Timo Kallio, Erikoishammaslääkäri, protetiikka ja purentafysiologia, Uudenmaan Hammas