Tänään: 12.07.2024

Toimittaja

Taidetta navetan täydeltä

taidenavetta, taidenäyttely

Mika Munter, Laura Pikarla, Sami Leppänen ja Jonas Gustavsson Munterin pohjanpoika-veistoksen ympärillä.

 

Jonas Gustavsson ja Laura Pikarla järjestävät jälleen perinteisen taidenäyttelynsä Sammatin Taidenavetassa (Lohilammentie 293). Tänä vuonna vierailevina taiteilijoina mukana ovat myös Sami Leppänen ja Mika Munter. Näyttelyssä on esillä maalauksia, veistoksia ja installaatio. Näyttely on avoinna 29.7.asti ti-su 12.00-16.00. Vapaa pääsy.

Sammatin Taidenavetta on komea tila, johon erilaiset teokset istuvat oikein hyvin samaan aikaankin. Gustavsson iloitsee siitä, että Taidenavetan toiminta on kasvanut ja siellä on pidetty aiempaa enemmän musiikkitapahtumia ja näyttelyjä.

 

Installaatio välimatkoista

Laura Pikarla on tehnyt näyttelyyn junanvaunuinstallaation.

-Se kertoo välimatkasta, joka voi olla esimerkiksi kahden ihmisen, paikan tai aikakauden välillä tai sitten saman ihmisen eri ikien välillä. Pointtini on, että matka on tärkein eikä se, että tulee perille. Meidän pitäisi muistaa olla matkalla tässä tilassa, eikä ajatella vain, mistä olemme lähteneet ja minne menossa, Pikarla avaa teostaan.

Kävijä voi astua sisälle Pikarlan installaatioon kuin junanvaunuun.

-Siellä voi istua niin kauan kuin oma matka kestää, katsella maisemia ja nauttia virvokkeita, Pikarla sanoo.

Junanvaunussa on laatikoita, joita kävijä voi myös tutkia. Niistä löytyy tavaroita, joihin liittyy jokin tarina sekä haju- tai makumuisto.

-Tarinaan voi eläytyä esimerkiksi kanelipurukumin avulla, Pikarla vinkkaa.

Teoksen esikuvana on Siperian junan ravintolavaunu, jonka kyytiin Pikarla haluaisi itsekin.

-Se kulkee valtavan pitkän matkan. Ihmisiä tulee ja menee, ja rata näyttää suoralta.

Teoksen taustalta löytyy myös ikäkriisin poikasta.

-Pitäisi tajuta, että olen koko ajan matkalla, ottaa asiat sellaisina kuin ne tulevat ja kantaa muistoja mukana, Pikarla pohtii.

Laura Pikarla on tehnyt näyttelyyn mielenkiintoisen installaation, johon kannattaa ehdottomasti astua sisään.

 

Taiteilija ja hänen tyttärensä

Monet Jonas Gustavssonin tämän kesän näyttelyn maalauksista esittävät ihmisiä ja astioita. Niistä löytyvät niin taiteilijan omakuva kuin hänen tyttärensäkin.

-Maalausteni aiheet kumpuavat omista kokemuksistani, elämyksistäni ja arkielämästäni. Ne ovat myös yleismaailmallisia. Oletan, että muutkin ihmiset kokevat asioita samalla tavalla, Gustavsson kertoo.

Maalausten kautta välittyy mm. ajatuksia vanhemmuudesta ja iän karttumisesta niin lapsille kuin itsellekin.

-Keski-iän syövereissä ajattelee, että pitäisi saada tehtyä kaikkia hienoja asioita. Se tunne muuttuu vuosi vuodelta epätoivoisemmaksi, Gustavsson sanoo.

Toisaalta pohditaan nuoren ihmisen elämää ja vanhemmuutta nykymaailmassa, jossa lapsia vaanivat vaarat mm. verkossa.

-Lapseni ovat hyviä malleja, kun vain saan heidät mukaan. Maalatessa teen myös jotain positiivista heidän kanssaan, Gustavsson sanoo.

 

Yhdistelmä vanhoja kauneuskäsityksiä ja metallimusiikkia

Sami Leppäsen maalauksissa kuvataan kauneutta italialaisen taidemaalarineron Caravaggion jalan jäljissä. Kun maalatessa taustalla soi metallimusiikki, lopputulos voi herättää ristiriitaisia ajatuksia. Teokset ovat saaneet nimensäkin metalliyhtyeiden kappaleista. Teosten joukosta löytyvät niin taiteilijan omakuva kuin 1600-luvun naishahmokin.

Leppäselle on tärkeää, että maalaaminen on hauskaa.

Ihmisen kuvaaminen on kiinnostavaa. Minua nauratti aivan älyttömästi, kun maalasin yhtä teoksista. Maalaamisen pitää olla hauskaa, koska muuten siitä lähtee mielenkiinto, hän kertoo.

 

Pohjanpoikia tapaamaan

Taideseppä Mika Munter on tullut tunnetuksi Kalevala-aiheisista teoksistaan. Tällä kertaa hän on pureutunut pohjanpojista kertoviin tarinoihin ja tuloksena on syntynyt kaksi metalliveistosta.

Aloin tutkia pohjanpoikia, koska niistä on niin monia erilaisia tarinoita. Elias Lönnrotkin pohti aikoinaan pohjanpoikien asemaa. Kalevala ja jonkinlainen shamanistinen henki ovat aina läsnä töissäni. Tykkään tutkia myös ihmisen ja maailman historiaa sekä muinaisia työtapoja, Munter kertoo.

Munterin pohjanpojat ovat vääntyneet teräslangasta pääosin takomalla ja hitsaamalla.

Ahvenanmaalla kiertelin metsissä ja kallioilla ja löysin näille kallot päiksi. Ne sopivat hyvin teemaan, koska ihmiset ovat käyttäneet eläinten luita muinaisissa riiteissäänkin, Munter esittelee.

SMS