Lehden yhtenä teemana oli tälle viikolle raha ja talous. Aiheesta riittäisi, vaikka kuinka paljon kirjoitettavaa, mutta ehkä asiaa voisi ajatella ihan koulutuksen kautta.

Peruskoulu on antanut meille kaikille koulussa istuneille perustietoa maailmasta ja yhteiskunnasta. Koulussa on opeteltu niin ompelemaan, kuin naulaamaan ja keittämään kananmunia. Laskemaan monimutkaisiakin laskutoimituksia ja opeteltu antiikin historiaa ja tehty kemiallisia kokeita.

Opetettiinko koulussa kuitenkaan mitään taloudesta? Ei ainakaan siihen aikaan, kun itse kävin koulua. Matematiikassa kyllä käytiin läpi prosenttilaskuja, mutta ei sillä tavalla, että ne olisivat tulleet esille oikean elämän tilanteissa. Entä opetetaanko koulussa oppilailla oman taloudenhallintaa, tulevaisuuteen varautumista tai säästämistä. Sijoittamisesta koulussa ei varmasti vieläkään puhuta yhtään mitään. Mitä mieltä sinä olet, pitäisikö koulussa olla enemmän näitä oman tulevaisuuden taloudenhallintaan liittyviä asioita?

Maksuhäiriömerkintöjä on lähes 400 000:lla suomalaisella, ja määrä kasvaa lähes kahden prosentin vauhdilla

Jos osaisimme laskea enemmän oman elämämme tuloja ja menoja, olisiko yhteiskunnalla niin suuria paineita asettaa erilaisia lainarajoituksia ja lainakattoja?  Samalla kun 2000-luvulla olemme saaneet elää yltäkylläisyydessä, Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien velkaantuminen on ollut nopeaa 2000-luvulla. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun, mutta lainamäärän kasvu on ollut tulojen kasvua nopeampaa. Tästä syystä velkaantumisaste on jatkanut kasvuaan ja oli 2019 lokakuun lopussa 127,2 prosenttia. Elämme siis pitkälti velaksi, miksi?

Lisää talousoppia kouluihin

Suomessa ei myöskään olla niin aktiivisia sijoittajia kuin esimerkiksi naapuri Ruotsissa, vaan meillä rahat makaavat helposti pankkitileillä. Onko sinulla oma vararahasto pankkitililläsi, vai oletko sijoittanut ne osakkeisiin tai rahastoihin, joissa ne todennäköisesti ovat hieman paremmin turvassa inflaatioilta kuin vain omalla tilillä ollessaan.

Talousasioihin liittyvät niin työt kuin omat asenteet. Jos aiemmin suomalaiset ovat olleet enemmän ”tehdään yhdessä hyvää”, niin nykyään kysytään ”mitä minä tästä saan”, ja jos vastaus ei miellytä, ei sitten tehdä mitään. Tästä syystä jopa 50 % avoimina olevista työpaikoista ovat sellaisia, joihin ei löydy tekijöitä. Joko ei ole tarvittavaa osaamista, tai työhön ei löydy hakijoita, jotka olisivat valmiita muuttamaan tai tekemään töitä, joista ei ansaitse ”tarpeeksi”.

Miten itse asennoidumme?

Suomesta on tullut viimeisten 30 vuoden aikana ylihyvinvoiva yhteiskunta, joka huolehtii koko kansasta yhä vieläkin kohtuullisen hyvin. Valitettavasti asenne tekemisiin on muuttunut, mikä johtaa enemmän ja enemmän siihen, että yhteiskunnalla ei ole mahdollisuutta jatkaa nykyisiä rakenteita. Olisiko yksi apu tähän kaikkeen, että kouluissa ja oppilaitoksissa lisättäisiin talousoppia. Sellaista talousoppia, joka kertoo oppilaille kokonaiskuvan rahasta, ansaitsemisesta, lainoista ja kuluista.

KO