Isot mediat haluavat kertoa, että yrityksillä menisi hyvin. Että kiinteistömarkkinat olisivat lähtemässä vetämään, ja autokauppa olisi elpymässä. Paikallisesti nämä samanlaiset tilastot kertovat, että matkailijat ovat löytäneet Lohjan ja Lohja elää uutta nousua, onhan meillä lähes 5000 yritystä, joten meillä menee hyvin. Onko tilanne oikeasti näin hyvä, vai onko kyse tilastollisesta harhasta?

Lohja ja yritykset

Lohja markkinoi itseään yrittäjä myönteisenä kaupunkina, ja ainakin verottajan ja tilastokeskuksen mukaan näin onkin. Verottajan tilastojen mukaan Lohjalla oli vuonna 2018 verotettavia yrityksiä 5197 kun niitä vuonna 2022 oli 5474 ja liikevaihto on kasvanut vuoden 2018 reilusta 480 tuhannesta vuoden 2022: 590 218 euroa. Samoista tilastoista näkyy, että Lohjalle on tullut neljä uutta yli 10 miljoonan liikevaihdon omaavaa yritystä ja peräti 15 yritystä, joiden liikevaihto on tasolla 2-9,99 miljoonaa. Samanaikaisesti kylläkin lohjalaisten yritysten verotettava tulo on laskenut 42 670 euron keskiarvosta vuoden 2022 keskiarvoon 40 086 euroa. Tilastoista myös näkee, että näistä reilusta 5000 yrityksestä yli 3000 yritystä tekee keskimäärin reilun 2000 euron tuloksen vuodessa, eli todellista liiketoimintaa tekeviä yrityksiä alueella ei ole läheskään sitä määrää, mitä tilastot kertovat. Samoin verottajan tilastot kertovat, että näistä 5474 yrityksestä 1275 teki tappiollisen veroilmoituksen vuonna 2022.

Lohja ja matkailu – jossakin Lohjakin onnistuu

Aloitetaan omasta 700-vuotisesta Lohjasta. Viime vuonna Lohjalla vietettiin 700-vuotisjuhlan nimellä kymmeniä eri tilaisuuksia, ja kaikilla oli hauskaa. Samalla vain voidaan listata tapahtumia ja hankkeita, joista kerrottiin, mutta jotka katosivat – kuten Lohjan 700 tarinaa?
Elämyskaivoksen ennätykset, Käärijä torilla, Rantajamit, Lohja700 rantafestarit, Laurinpäivä, Omenakarnevaalit – mitkä ovat todellisia ennätyksiä, ja mitkä vain mutu-tilastoja? Lohjan matkailualueen tulo- ja työllisyystutkimus valmistui ja tarjoaa vertailukelpoista tietoa matkailutulosta ja työllisyysvaikutuksista Lohjan alueella suhteuttaen sen myös koko Suomen mittakaavaan. Tutkimuksen mukaan Lohjan alueella yritykset saivat suoraa matkailutuloa eli liikevaihtoa matkailijoilta 66,11 miljoonaa euroa vuonna 2022. Vaikka matkailutulot ovat kasvussa eri puolilla Suomea, ala ei ole vielä saavuttanut pandemiaa edeltävää tasoa. Lohjan alueen matkailutulossa on kuitenkin hyvin merkittävää +17% kasvua suhteessa edeltävään vuoteen. Matkailun suhteellinen merkitys alueella alkaa olemaan hyvin tärkeä ja on jo ohittanut liikevaihdollisesti esimerkiksi maaliikenteen sekä vaikkapa koneiden ja laitteiden valmistuksen toimialavertailussa. Tämä viimeinen tarkoittanee enemmänkin sitä, että koneiden ja laitteiden valmistus on vähentynyt viime vuosina alueella paljon, sillä matkailutulo on samalla tasolla nyt, kuin mitä se oli vuonna 2016.

Lohjan Kaupunki uudisti myös matkailullisen kärkikohteensa Tytyrin Elämyskaivoksen, jonka uusi teemaluola (peikkoluola) nosti sen kävijämääriltään Länsi-Uudenmaan yhdeksi suosituimmaksi matkailukohteeksi. Kaivosmuseo on ollut nyt yleisölle saatavissa aina vuodesta 1988, ja näiden vuosien aikana kaivoksen viihteellistä toimintaa on kehitetty poukkoillen. Monina vuosina on kaupungin hallinnossa käsitelty myös itse kaivoksen matkailutoiminnan lopettamista, sen kustannusten vuoksi. Lohjan kaivosmuseo saavutti kuitenkin vuonna 2023 pitkästä aikaa positiivisen tuloksen tuottaen kaupungille yli 43 000 euron voiton, eli jotain Lohjallakin osataan tehdä oikein. Pääsylipputulot tuplaantuivat vuodesta 2022 ollen nyt 427 674 euroa.

Hyvin menneen vuoden päätteeksi olihan hyvä kysyä Lohjan matkailupäällikkö Jarkko Koskenmäen mietteitä menneestä vuodesta ja hyvästä tuloksesta.

– Kaikki kehitys tietysti vaatii aina yhdessä tekemistä ja tämän Lohjan yhden erikoisimman matkailukohteen osalta on ollut aivan keskeistä, että konseptikehityksessä on ollut alusta alkaen tiivistä yhteistyötä niin pelastuslaitoksen, Nordkalkin kuin muiden matkailutoimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Erityisen vahvasti mukana on ollut Lohjan Oppaat ry. Olennaisinta on varmasti ollut kaikkien sidosryhmien ymmärrys Elämyskaivoksen matkailuliiketoiminnan tarpeista ja halu löytää niihin ratkaisuja. On aina helppo torpata ideoita, tai soimata ja löytää ongelmia; paljon vaikeampi kannustaa ja pyrkiä löytämään haasteisiin ratkaisuita.

– Isoimmat muutokset lienee tehty pelastustoimen huomioiden pohjalta. Näitä ovat olleet esimerkiksi kameravalvonnan lisääminen, elektronisten valvontalaitteiden lisääminen, kulunrajauslaitteiden ja fyysisten turvallisuuselementtien asentaminen kuten louhokselle asennettu metalliverkko putoamisen mahdollisuuden poistamiseksi. Kaivoksen henkilömäärää tarkkailee reaaliaikainen henkilölaskuri. Lisäksi kaivoksessa on aina vähimmäismäärä viikoittain poistumista harjoittelevaa valvontahenkilökuntaa paikalla. 

– Erityisen ylpeä olen omasta tiimistäni, joka on ollut rakentamassa konseptia ensimmäisestä villistä ideasta aina kivien kantamiseen maan alla. Keväällä rekrytoitu matkailutiimi on osoittautunut melkoiseksi tekijätiimiksi, joka on saanut nähdä oman tekemisensä tuloksia ehkä jopa poikkeuksellisen nopeassa ajassa, kiittelee Jarkko.

– Lähtökohta konseptin uudistukselle oli toteuttaa yksinkertainen helposti ymmärrettävä konsepti, jonka toteutus pystytään tekemään ilman normaalin budjetin ulkopuolisia taloudellisia lisäpanostuksia. Toteutus on rakennettu niin, että sen päälle on tarvittaessa helppo jatkaa. Näin meillä on tarkoitus myös tehdä. Jatkamme kaivoksen kehittämistä vuosittain eteenpäin pienin askelin ja pian meillä onkin jotain hienoa. Meillä on Lohjalla sekä Peikkoluolan, että Joulukaivoksen osalta todella hieno potentiaali käsissämme ja uskon, että molemmista tulee valtakunnallisesti tunnettuja matkailuelämyksiä. Samaan aikaan kehitämme kaivosmuseota ja taidenäyttelyä sekä kaivoksen kokoustiloja edelleen hiljalleen eteenpäin.  Tytyrin taiteilijoille maksuton näyttelytila onkin otettu jo hyvin vastaan ja myös Tytyrisali alkaa löytämään asiakkaansa.