Tunnin junaa koskien Lohjalla pidettiin ensimmäinen yleisötilaisuus 23.10. Se veti Laurentius-saliin noin pari sataa hankkeesta kiinnostunutta.

–Tilaisuus meni todella positiivisella hengellä. Paikalla oli useita eri alojen asiantuntijoita mm. Uudenmaan liitosta ja ministeriöstä alustamassa aihetta. Yleisö kuunteli tarkasti ja oli selvästi kiinnostunutta. He pääsivät tutustumaan myös hankkeen karttamateriaaleihin, kertoo Lohjan kaupungin yhteysjohtaja Hanna-Maria Grandell.

Hankkeen karttapalautepalveluun voi tutustua marraskuun loppuun saakka mm. kaupungin verkkosivujen kautta.

-Vaikuttamisen aika on nyt. Kuntalaisten kannattaa käydä tutustumassa materiaaliin, Grandell kannustaa.

Ratahanke veti kiinnostuneita Laurentius-saliin.

 

Milloin juna kulkee vai kulkeeko?

Tunnin juna -hanke herätti yleisössä kysymyksiä.

Paljon kysyttiin sitä, milloin rata rakennettaisiin, milloin se olisi valmis ja voiko koko hanke vielä kaatua rahoitusongelmiin. Aikataulu riippuu valtion päätöksistä. Rahoituksen osalta taas tämä ei ole ainoa ratahanke, joka Suomessa on nyt suunnitteilla, joten kilpailua on, Grandell muotoilee.

Lohjan elinvoimajohtaja Pekka Puistosalo kertoo, että tällä hetkellä on meneillään radan yleissuunnittelu, jonka pitäisi tulla päätökseen keväällä 2020. Aseman paikkaa tarkastellaan osana yleissuunnittelua, ja Lohjan tavoite on saada asema Lempolan alueelle. Sen suhteen näyttää hyvältä.

–Karttaversioon on piirretty Lempolaan pysäkki sekä lähi- että InterCity-junille. Sitä parempaa paikkaa asemalle ei Lohjalla olekaan. Kaupunki on hankkinut sieltä maata, ja syöttöliikenteen voi hyvin rakentaa kulkemaan Lempolaan. Nyt kymmenen kilometrin säteellä Lempolasta asuu 29 000 ihmistä ja aseman myötä sinne voisi muuttaa 10 000 – 15 000 uutta asukasta, sanoo Grandell.

Yleissuunnittelun jälkeen vuorossa ovat rahoituspäätös ja ratasuunnittelu.

Ratasuunnittelu voisi olla valmiina, mahdolliset valitusprosessit huomioiden, viimeistään vuonna 2025. Tämän jälkeen voisi käynnistyä itse rakentaminen, sanoo Puistosalo.

Jos radan rakentamisesta tehdään päätös kevään 2019 hallitusneuvotteluissa,

liikennöinti päästäisiin aloittamaan 2020-luvun loppupuolella. Tämän hetkisen suunnitelman mukaan rakentaminen alkaisi vuonna 2027.

 

Ilmasto, talous ja työssäkäynti

Nopeista raideyhteyksistä on hyötyä niin työssäkäyntialueiden laajentamisen, talouskasvun edistämisen kuin ilmastonmuutoksen hillitsemisenkin kannalta. Tunnin junaa varten rakennettaisiin uusi junarata Salosta Lohjan kautta Espooseen. Alkuvaiheessa matka-aika Turku-Helsinki välillä lyhenee yli puolella tunnilla. Kun kalusto saadaan vastaamaan uuden radan mahdollistamaa maksiminopeutta, matka-aikaa lyhenee miltei tunnilla ja on pääteasemien välillä arviolta 75 minuuttia. Turun Kupittaalta Helsingin Pasilaan pääsee tasan tunnissa. Espoo-Salo-välin suunnittelussa on kyse historiallisesta projektista Suomessa, sillä kokonaan uusia junaratoja on rakennettu 1900-luvun alun jälkeen hyvin vähän. Oikorata lyhentäisi matkaa noin 40 kilometriä verrattuna nykyiseen rantarataan.

Yli puolet suomalaisista asuu 200 kilometrin säteellä Helsingistä. Tunnin juna yhdistäisikin 1,5 miljoonan suomalaisen työssäkäyntialueen. Tunnin juna ei vain kytke yhteen kahta suurta keskusta, vaan tuo kaikki radan varren paikkakunnat tiiviiksi osaksi pääkaupunkiseutua.

–Rata helpottaisi työssäkäyntiä koko alueella. On paljon aloja, joille on vaikea löytää päteviä työntekijöitä. Rata helpottaisi myös opiskelijoiden liikkumista, Grandell sanoo.

Lisäksi radalla olisi myös kansainvälistä arvoa, sillä se yhdistäisi Pohjolan metropolit tarjoamalla yhteyden Tukholmasta Suomen kautta Pietariin.

Ilmaston muutoksen hillitsemiseksi tulisi suosia julkista liikennettä yksityisautoilun sijaan. Tunnin juna helpottaisi sitä oleellisesti. Nyt lohjalaisista noin neljännes käy töissä pääkaupunkiseudulla ja suuri osa matkoista tehdään henkilöautolla.

–Kun katsoo Helsinkiin suuntautuvaa liikenneruuhkaa, joka autossa on yksi ihminen, mutta kaikkien päämäärä on sama, Grandell havainnollistaa.

 

Radan rahoitus

Valtio on myöntänyt Tunnin junalle 40 miljoonaa euroa suunnittelurahaa. Helsinki-Turku-yhteysvälin kytkee Suomen osaksi eurooppalaisen liikenteen TEN-T-ydinverkkoa. Eurooppalainen TEN-T-status mahdollistaa myös merkittävän EU-rahoituksen hakemisen. EU on priorisoinut liikennerahoituksessaan ydinverkon osia. Tunnin junalla on ydinverkkostatuksen ansiosta huomattavasti paremmat mahdollisuudet EU:n liikennerahoituksen saamiseksi kuin useimmilla muilla suomalaisilla liikennehankkeilla.

Professori Hannu Piekkolan mukaan Tunnin juna maksaisi itsensä takaisin 20 vuodessa.

Hyödyt syntyvät matka-aikasäästöistä ja hiilidioksidipäästöjen vähentymisestä, mutta

ennen kaikkea työpaikkaliikkuvuuden synnyttämästä tuottavuuden kasvusta. Hyötyjä

kertyisi vuosittain arviolta 70–80 miljoonaa euroa.

Henry Manni haluaa ratahankkeen puolestapuhujana tuoda esille myös esteettömyysnäkökulman, sillä tällä hetkellä Lohjalta ei pääse esimerkiksi Helsinkiin esteettömällä, julkisella kulkuneuvolla.

 

Tunnin junan puolestapuhujat

Tunnin juna -hankkeen eteen tehdään paljon töitä kuntatasolla. Rata-alueen kuntien kaupungin- ja kunnanjohtajat ovat mm. yhdessä nostaneet esille hankkeen aikataulun nopeuttamismahdollisuudet.

–Jos kaava on tulossa hyväksyttäväksi jo vuonna 2020, rakentamisen voisi aloittaa suunniteltua aiemmin. Ratakin olisi sitten valmis jo ennen vuotta 2031, josta liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner on puhunut. Kun yrittäjät pohtivat esimerkiksi toimintansa laajentamista, vuoteen 2031 on pitkä aika odottaa, Grandell toteaa.

Radanvarren kunnista on myös etsitty eri alojen puolestapuhujia ratahankkeelle. Lohjalta mukana ovat pyörätuolikelaaja Henry Manni, juontaja Tomi Tuominen, oopperalaulaja Jyrki Anttila, Kisakalliosta toimitusjohtaja Petri Tarkkanen ja markkinointi- ja kehitysjohtaja Harri Hollo, Saajokselta toimitusjohtaja Kalle Saajos, Plastexilta toimitusjohtaja Lauri Ant-Wuorinen sekä Sappi Kirkniemen tehtaanjohtaja Martti Savelainen.

–Tunnin juna olisi todella tärkeä niin Uudenmaan kuin koko Suomenkin kannalta. Se yhdistäisi Turun, Tampereen ja Helsingin kolmioksi ja toisi Lohjankin ihan eri tavalla osaksi pääkaupunkiseutua. Itse olen ajanut tätä asiaa jo 20 vuoden ajan. Kyseessä on iso investointi, mutta sen arvo tulee montaa kautta. Myös sellaisia hyötyjä tulee, joita ei vielä pystytä edes mittaamaan. Raideliikenne on tulevaisuuden liikkumismuoto, jota on tärkeää kehittää ja löytää uusia rahoitusmalleja. Varat tulee sijoittaa niin, että niistä on hyötyä pitkällä aikavälillä, kommentoi Ant-Wuorinen.

Manni tuo esille myös esteettömyysnäkökulman.

–Esteettömyys ei koske vain erityisryhmiä, vaan myös ikääntyneitä ja monia muitakin jossain kohtaa elämää. Tällä hetkellä Lohjalla ei ole mitään esteetöntä julkista kulkuvälinettä, jolla pääsisi liikkumaan mm. Helsinkiin, koska matalalattiabussit eivät kulje sinne. Juna olisi ainoa, toimiva, esteetön keino päästä kulkemaan. Se on nopea ja tehokas ja matkoilla voisi tehdä töitäkin. Olen matkustanut paljon muissa maissa ja nähnyt, kuinka hyvin juna niissä toimii. Toivoisin junaa tännekin ja uskon laskelmiin, joiden mukaan se maksaa itsensä takaisin. Näen tässä vain hyviä puolia. Juna tekisi mm. Lohjan houkuttelevammaksi ja helpottaisi työssäkäyntiä, Manni sanoo.

SMS

Tunnin juna -hankkeelle on etsitty puolestapuhujia kunnista. Lohjalta mukana on mm. Lauri Ant-Wuorinen.