Viikonlopun uutiset saivat monet miettimään oikeasti turvallisuusasioita.

Meillä lehdessä pääpaino on kuitenkin aina paikallisuudessa, joten jutut liittyvät enemmän kodin turvallisuuteen, kotieläimiin, autoiluun – kaikkeen sellaiseen, mitä voimme itse hallita, ja mihin voimme itse vaikuttaa.

Se, mitä maailmalla tapahtuu, on yleensä jotain sellaista, mihin emme voi itse vaikuttaa. Voimme lukea uutisista tapahtumista ja niiden mahdollisista seurauksista. Voimme seurata keskusteluja ja arveluita, siitä mitä tapahtuu seuraavaksi, mutta emme voi itse vaikuttaa näihin asioihin. Siksi hyvä neuvo, on tehdä omassa elämässään omat asiat niin hyvin kuin voi, eikä ottaa turhaa stressiä asioista, joihin et voi mitenkään itse vaikuttaa.

Maailmanpolitiikka on yksi tällainen asia, jota meille esitellään eri kanavista koko ajan. Nykyään onkin tärkeintä tiedostaa se, että kaikki mitä voimme lukea tai nähdä, ei välttämättä ole totta.
Eurooppa on sodassa. Sota tuo tullessaan myös propagandan, eli sodan eri osapuolet kertovat asioita vain omasta näkökulmasta, ja varsinaista puolueetonta näkökulmaa ei enää ole.

Meillä Suomessa on uskottu vapaaseen ja puolueettomaan uutisointiin. Se tarkoittaa, että voimme pääsääntöisesti uskoa sen, mitä meille Yleisradion uutisissa tai MTV-uutisissa kerrotaan, ilman että meidän pitää epäillä jokaista kuulevaamme sanaa.

Toisin on sosiaalisessa mediassa ja monien muiden maiden televisioiduissa uutisissa. Näihin pitää aina suhtautua kriittisesti, ja mikäli luet ison uutisen, varmista se useammasta lähteestä, ennen kuin uskot kaikkea lukemaasi.

Kriittinen lukeminen

Kriittinen lukeminen on taito ja prosessi, jossa tarkastellaan ja arvioidaan tekstejä analyyttisesti ja järkevästi. Se ei ole pelkkä tiedon omaksuminen, vaan kyky kyseenalaistaa, analysoida ja tulkitsemaan tekstin sisältöä ja tarkoitusta. Kriittisessä lukemisessa pyritään ymmärtämään tekstin tavoitteet, argumentit, vahvuudet ja heikkoudet sekä tunnistamaan piilevät olettamukset ja puolueellisuudet.

Kriittinen lukeminen vaatii aktiivista ja tarkkaavaisuutta tekstin suhteen. Siihen sisältyy kyky erottaa fakta ja mielipide, tunnistaa tekijän argumentaation heikkoudet tai vinoutumat sekä arvioida, kuinka hyvin tekstin esittämät väitteet ja todisteet tukevat toisiaan. Kriittisen lukijan tulee myös kyseenalaistaa omat ennakkokäsityksensä ja olla avoin uusille näkökulmille.

Osaatko sinä suhtautua lukemaasi ja näkemääsi kriittisesti? Luotatko esimerkiksi vastaukseen, minkä saat kysymällä Googlelta? Google ei kuitenkaan ole muuta kuin tietokone, joka etsii sopivat vastausvaihtoehdot miljoonista vaihtoehdoista ja valitsee niistä oman kriteetistönsä mielestä parhaimmat.

Kysytkö asioita sosiaalisesta mediasta? Oletko varma, että henkilö, joka antaa sinulle vastauksen, on oikeasti se henkilö, miltä vastauksen antaja näyttää?

Näinä aikoina, mitä nyt elämme, väärä informaatio on koko ajan lähellämme, saatavissa, ja meidän kaikkien on opeteltava suhtautumaan näkemäämme ja lukemaamme entistä kriittisemmin.

KO

Propaganda terminä

Propaganda on tarkoituksellista tiedon levittämistä tai manipulointia, jonka tavoitteena on vaikuttaa yleisön mielipiteisiin, asenteisiin ja käyttäytymiseen. Propaganda pyrkii vaikuttamaan ihmisten ajatteluun ja vahvistamaan tiettyjä näkemyksiä tai tavoitteita.

Propaganda voi sisältää vääristeltyä tai valikoitua tietoa, liioittelua, yksipuolista esittämistapaa, tunteisiin vetoamista ja jopa suoranaista valhetta. Sen tarkoituksena voi olla edistää poliittista, ideologista, uskonnollista tai kaupallista agendaa. Propagandan avulla pyritään usein luomaan tai vahvistamaan tiettyjä stereotypioita, demonisoimaan vastustajia tai luomaan voimakkaita tunnereaktioita, jotka ohjaavat yleisön käyttäytymistä halutulla tavalla.

Propaganda voi ilmetä erilaisissa muodoissa, kuten julisteissa, lehtiartikkeleissa, radiolähetyksissä, televisio-ohjelmissa, elokuvissa, sosiaalisessa mediassa ja muilla viestintäkanavilla. Sen tehokkuus riippuu yleisön vastaanottokyvystä ja alttiudesta vaikutteille, sekä propagandan luojien taidosta käyttää psykologisia, retorisia ja visuaalisia keinoja.

On tärkeää olla kriittinen ja kyseenalaistaa propagandistisia viestejä. Kriittinen lukutaito ja ajattelu auttavat tunnistamaan propagandan piirteitä, havaitsemaan vääristelyjä ja tarkastelemaan asioita monesta eri näkökulmasta. Tietoisuus propagandan olemassaolosta ja sen pyrkimyksistä auttaa yksilöitä tekemään informoituja päätöksiä ja välttämään manipulatiivista vaikutusta.