Valoa, ei väkivaltaa -tapahtumassa jaetaan tietoa ja tehdään perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa näkyväksi. Tapahtuman tarkoituksena on madaltaa avun hakemisen kynnystä.

Valtakunnallinen Valoa, ei väkivaltaa -tapahtuma järjestetään tänä syksynä ensimmäistä kertaa myös Lohjalla. Tapahtuma pidetään Lohjan pääkirjastossa maanantaina 25.11. kello 16.00–20.00. Teemana on ”Jokaisella on oikeus tukeen”. Tapahtuman järjestävät Lohjan kaupunki ja Lohjan Zonta-kerho ry. Alkunsa tapahtuma sai viime syksynä, kun Lohjalla aloitti uusi palvelumalli lähisuhdeväkivaltaa kohdanneille.

–Lotta Paakkunainen lasten, nuorten ja perheiden lautakunnasta otti minuun yhteyttä, että olisi hienoa järjestää tämä tapahtuma Lohjalla. Sovimme, että se voitaisiin järjestää tänä syksynä ja saimme Zonta-kerhon mukaan, kertoo Lohjan kaupungin perhe-ja lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattori Jaana Tuomi-Karen.

–Tavoitteenamme on tehdä tapahtumalla näkyväksi ihmisoikeuksia ja lähisuhdeväkivaltaa sekä kertoa, että apua on saatavissa matalalla kynnyksellä, kun sitä tarvitsee. Haluamme hälventää avun vastaanottamisen vaikeutta, pelkoa ja häpeää, sillä juuri häpeä estää usein avun hakemisen. Jokaisella on oikeus tukeen, Tuomi-Karen sanoo.

Telttakatoksessa pääkirjaston edessä tarjoillaan glögiä ja pipareita ja jaetaan ilmapalloja ja heijastimia. Pääkirjaston Järnefelt-salissa on tasatunnein kello 17.00, 18.00 ja 19.00 lyhyt info Lohjan palveluista. Esillä on Lohjan kaupungin, Lohjan Zonta-kerhon, Folkhälsanin VillaFamilia -turvakodin sekä Rikosuhripäivystyksen infoa ja palveluesitteitä. Paikalla on myös ammattilaisia ja vapaaehtoisia kertomassa eri toimijoiden palveluista. Kirjaston teemapöydälle on kerätty lähisuhdeväkivaltaan liittyvää kirjallisuutta. Lisäksi on myös mahdollisuus tulla keskustelemaan omasta tilanteesta. Tapahtuma on suunnattu kaikille aiheesta kiinnostuneille. Tuomi-Karen sanoo, että väkivallan uhrien voi olla vaikea itse tulla paikalle, mutta tietoa voi saada myös toisten ihmisten kautta.

–Meillä kaikilla voi olla perheenjäseniä, sukulaisia, ystäviä tai tuttavia, jotka ovat kohdanneet lähisuhdeväkivaltaa. Ei voi tietää, onko esimerkiksi naapuri tai työkaveri väkivallan kohteena. Kaikki voivat tulla kuulemaan, millaista apua on tarjolla.

Lähisuhdeväkivalta on yleistä

Lähisuhdeväkivalta on Suomessa yleistä. Joka kolmas nainen on kokenut elämänsä aikana nykyisen tai entisen kumppanin taholta fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Joka kymmenes nainen kertoo, että entisen tai nykyisen puolison vakavin väkivallanteko on tullut poliisin tietoon. Henkistä väkivaltaa entisen tai nykyisen kumppanin taholta on kokenut 53 % naisista. 71 % suomalaisista yli 15-vuotiaista naisista on kohdannut seksuaalista häirintää. (Euroopan Unionin perusoikeusviraston (FRA) tutkimus naisiin kohdistuneesta väkivallasta 2014). Suomen väkivalta tilastot ovat synkkää luettavaa.

–Sodan juuret vaikuttavat edelleen. Sota traumatisoi ihmisiä ja johti päihteiden käyttöön ja mielenterveysongelmiin. Vaikeista tunteista ei keskusteltu, eikä niiden käsittelyyn ollut keinoja, vaan mentiin vain eteenpäin. Siitä on seurannut ylisukupolvinen kaltoinkohtelun jatkumo. Myös se voi näkyä tilastoissa, että Suomessa naiset uskaltavat hakea apua, Tuomi-Karen avaa.

Hän sanoo, että parasta lääkettä väkivaltaa vastaan on sen näkyväksi tekeminen.

–Ainoa keino saada väkivalta loppumaan on se, että väkivallasta puhutaan ääneen ja tarjotaan apua, hän tiivistää.

Lohjalla on panostettu lähisuhdeväkivaltaa kohtaavien auttamiseen

Lohjalla väkivaltatyön kehittämisestä on keskusteltu vuodesta 2013 lähtien. Syksyllä 2018 Lohjan kaupunki käynnisti viimein palvelumallin, jossa autetaan aikuisia ja lapsia, jotka ovat kokeneet väkivaltaa perheessä tai lähisuhteissa. Palveluissa autetaan myös naisia ja miehiä, jotka ovat huolissaan omasta väkivaltaisesta tai uhkaavasta käytöksestään perheessään tai lähisuhteissaan tai ovat käyttäneet väkivaltaa lähisuhteissaan. Kaupunki on kouluttanut työntekijöitä eli avainhenkilöitä pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien, väkivallan tekijöiden ja väkivaltaa kokeneiden lasten auttamiseen.

–Yhteistyö eri ammattilaisten välillä on todella tärkeää, jotta ihmiset saavat apua. Meillä on avainhenkilöt kaikkien ikäryhmien palveluissa neuvolasta ikääntyneiden palveluihin. Kun väkivalta tulee esille, ihminen saa vapaaehtoisen ajan avainhenkilölle. Hänen kanssaan keskustellaan omasta elämäntilanteesta ja tunteista, kartoitetaan, millaisesta väkivallasta on kyse ja autetaan tunnistamaan se. Ihmisen voi olla vaikea itse tunnistaa väkivaltaa etenkin, jos se on jatkunut vuosia, Tuomi-Karen sanoo.

Vuoden 2019 aikana Lohjan avainhenkilöille eli väkivaltaa kokeneiden asiakkaiden työntekijöille on ohjautunut tässä vaiheessa vähän yli 50 naista tai miestä.

–Olemme saaneet sellaista palautetta, että palvelu on koettu todella tärkeäksi ja se on auttanut ihmisiä elämässä eteenpäin, Tuomi-Karen kertoo.

Väkivallan monet kasvot

Tuomi-Karen muistuttaa, että vaikka usein puhutaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta, sen kohteena voi yhtä hyvin olla myös mies.

–Myös miehet kokevat sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa, mutta se on vielä vaietumpi asia, kuin naisiin kohdistuva väkivalta. On tärkeää tehdä sekin näkyväksi.

Parisuhteessa voi olla myös niin, että sen kumpikin osapuoli on sekä väkivallan tekijä että kohde. Myös tekijä tarvitsee apua.

–Moni väkivallantekijä on ollut aiemmin itse väkivallan kohteena esimerkiksi lapsuudessaan ja käyttää itse väkivaltaa aikuisena esimerkiksi parisuhteessaan. Emme lähde etsimään syyllisiä, vaan tarjoamme apua kaikille, jotta väkivalta saataisiin loppumaan perheissä.

Hän sanoo, että on todella hienoa, jos väkivallan tekijä tunnistaa itse käyttäytyvänsä väkivaltaisesti ja herää avun tarpeeseensa. Myös väkivallan loppumisessa tekijän oma tahto saada väkivalta loppumaan on avainasemassa.

Väkivaltaa on hyvin monenlaista ja sitä ilmenee kaikenikäisten keskuudessa. Yksi sen yleisistä muodoista on taloudellinen väkivalta, joka voi ilmetä esimerkiksi niin, että aikuinen lapsi kiristää itselleen rahaa iäkkäältä vanhemmaltaan.

Apua kannattaa hakea rohkeasti myös silloin, kun vanhempi tekee väkivaltaa lapselle, eikä vaieta siitä lasten menettämisen pelossa.

–Lastensuojelun ensisijainen tehtävä on auttaa perheitä löytämään sellaisia keinoja, joilla huostaanotolta vältytään. Esimerkiksi oma avuttomuuden tunne ja väsymys voivat aiheuttaa vihantunteita, mutta niistä on tärkeää päästä puhumaan. Huostaanotto on vasta viimeinen keino, jos mikään muu ei auta.

On tärkeää myös muistaa, että väkivalta vaikuttaa lapseen, vaikka se ei kohdistuisi suoraan häneen.

–Perheessä tapahtuva väkivalta vahingoittaa vakavasti lapsen kasvua, kehitystä, minäkuvaa ja henkistä hyvinvointia. Asioiden selvittämiseksi on tärkeää löytää muita keinoja kuin väkivalta.

Milloin apua?

Milloin väkivaltaan sitten tulisi havahtua ja hakea apua?

–Jo silloin, kun väkivallan uhka on olemassa. Apua on tärkeää hakea ajoissa ennen kuin väkivalta kärjistyy fyysiseksi. Väkivalta myös pahenee usein jatkuessaan, Tuomi-Karen sanoo.

Myös henkinen väkivalta on tärkeää tunnistaa, sillä se lamaa ihmisen toimintakykyä ja murentaa niin kohteen itsetuntoa kuin hyvinvointiakin.

–Henkistä väkivaltaa ovat esimerkiksi kontrollointi, kuten harrastusten ja ystävyyssuhteiden rajoittaminen, digitaalinen seuraaminen, syyttely, nimittely, mitätöinti ja haukkuminen. Ihmisellä pitää olla vapaus tehdä valintoja ilman, että toinen määrittelee, mitä saa tehdä. Väkivallan vastakohta on toisen ihmisen kunnioittaminen, Tuomi-Karen selventää.

Oranssilla väkivaltaa vastaan

Lohjalla osallistutaan myös maailmanlaajuiseen kampanjaan, jossa valaistaan rakennuksia oranssiksi ja kiinnitetään siten huomio naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja sen ehkäisyyn. Tänä vuonna Harjula valaistaan oranssiksi 25.11.–10.12. väliseksi ajaksi. 25.11. on kansainvälinen päivä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi ja 10.12. kansainvälinen ihmisoikeuksien päivä.

SMS