Suomalaisista yli 80 prosenttia on sitä mieltä, että toimivat tietoliikenneyhteydet ovat tärkeitä Suomen nykyisen ja tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta, selviää Valokuitusen toukokuussa teettämässä kyselytutkimuksessa. Vastaajien mielipide oli asiasta sitä vahvempi, mitä iäkkäämmästä vastaajasta oli kyse. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kesäkuussa julkaisemista tilastoista käy ilmi, että Suomessa kuntien välillä on huomattavia eroja siinä, minkälaisia mahdollisuuksia niillä on ottaa digitaalisia palveluita käyttöönsä tietoliikenneinfran osalta.
Suomalaiset (80 %) pitävät toimivaa tietoliikenneinfraa tärkeänä maamme nykyisen ja tulevan kilpailukyvyn kannalta, selviää Valokuitusen YouGov Finlandilla toukokuussa 2023 teettämässä kyselytutkimuksessa. Kyselyn mukaan suomalaisista yli puolet ovat täysin (18 %) tai jokseenkin samaa mieltä (38 %) siitä, että valtion pitäisi tukea verotuksen avulla sitä, että jokainen voisi hankkia kotiinsa hyvän tietoliikenneyhteyden.
– Etätöiden tultua arkipäiväksi on äärimmäisen tärkeää, että työntekijöillä on työvälineet kunnossa. Luotettava nettiyhteys on kriittinen työväline, aivan kuten tietokone ja puhelin, toteaa Valokuitusen toimitusjohtaja Heikki Kaunisto.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilastojen mukaan Suomen kunnissa on paljon eroja siinä, millaiset digitaaliset kyvykkyydet niillä on ottaa palveluita käyttöönsä. Tiheämmin asutuissa kunnissa rakennetaan eniten sekä kiinteitä että mobiiliverkkoja. Viraston mukaan laadukkaat ja toimintavarmat yhteydet voivat vaikuttaa muun muassa asuinpaikan valintaan ja ovat oleellisia asioita arjessa ja etätöitä tehdessä.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden säästöjä pyritään osittain saamaan aikaan palveluiden siirtämisellä verkkoon. Valokuitusen kyselyn mukaan kolme neljästä suomalaisesta kokee yhteiskunnan automatisaation jo tulleen keskeiseksi osaksi jokapäiväistä elämäämme. Kaksi kolmesta kokee sen myönteiseksi asiaksi ja reilu neljännes kielteiseksi. Enemmistö suomalaisista sanoo sen vaikuttaneen omaan käyttäytymiseen, kuten esimerkiksi lisääntyneeseen etäpalveluiden käyttöön ja siihen, missä määrin päivittää laite- ja nettiyhteyshankintoja.
– Palveluiden siirtäminen verkkoon tapahtuu lähivuosina. Ihmisten eriarvoisuus kasvaa, jos pääsy esimerkiksi terveyspalveluiden piiriin on kiinni nettiyhteydestä. Suomi ja suomalaiset eivät pärjää, jos tietoliikenneinfra jää muista maista jälkeen, Kaunisto sanoo.
Valokuitusen teettämän kyselyn mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta on myös sitä mieltä, että Suomessa ei ole varaa säästää tietoliikenneyhteyksien parantamisesta ja rakentamisesta.
Valokuituyhteyteen liittyvät asiat epäselviä kuluttajille
Valokuitu on tutkitusti toimintavarmin ja kapasiteetiltaan ylivoimainen tiedonsiirtotapa, ja valokuitukaapeleita vedetään maahan Suomessa nyt ennätyspaljon. Pelkästään Valokuitunen investoi tämän vuoden aikana yli 100 miljoonaa euroa valokuituverkkoihin. Vuoden loppuun mennessä Valokuitusen avoin valokuituverkko kattaa yli 200 000 kotitaloutta. Viime vuonna valokuituyhteys oli saatavilla 52 prosenttiin maamme kotitalouksista.
Vaikka valokuitu kiinnostaa tällä hetkellä kansalaisia, ei sen hyötyjä tai eri vaihtoehtoja juurikaan tunneta. Tutkimuksen mukaan yli kolmannes (36 %) suomalaisista kertoo tietävänsä melko huonosti tai ei lainkaan, mitä valokuituverkko ja siihen liittyvät laajakaistapalvelut tarkoittavat.
Kaksi viidestä (42 %) tietää melko huonosti tai ei lainkaan, mitä hyötyjä valokuituyhteys tarjoaa. Vielä vähemmän suomalaisille on selvää, mitä valokuituverkon avoimuus tarkoittaa. Suomalaisista yli puolet (54 %) sanoo, etteivät tiedä lainkaan tai tietävät melko huonosti, mitä verkon avoimuus tarkoittaa.
Kaunisto peräänkuuluttaa avointa keskustelua siitä, millainen tietoliikennearkkitehtuuri maahan sallitaan rakentaa.
– Valokuitusaatavuus on vuosien aikana noussut, ja nyt Suomea kuidutetaan vauhdilla. Nyt tarvitsemme avointa keskustelua siitä, millainen tietoliikenneinfrastruktuuri maahan rakennetaan. Jos kuluttajat eivät tiedä eri valokuituverkkojen rakentamisen malleista, eivät he osaa tehdä kestäviä ja fiksuja valintoja. Meidän mielestämme ainoa oikea tapa on avata kaikissa valokuituverkoissa verkon ylin kerros eli palveluiden myynti vapaalle kilpailulle niin, että kuluttajilla on valittavanaan usean eri yrityksen nettipalveluita. Infra rakennetaan pääasiassa vain kerran eikä ole järkeä, että verkon rakentaja ja myyjä ovat sama yritys, jolla on päätösvalta esimerkiksi hinnoittelussa niin verkkoon kuin palveluihin.
Lisätietoja tutkimuksesta:
YouGov Finland toteutti Valokuitunen Oy:n toimeksiannosta toukokuussa 2023 kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisten tyytyväisyyttä kotinsa nettiliittymään, näkemyksiä tulevaisuuden tarpeista kodin nettiyhteyksiin liittyen sekä tietämystä kodin nettiliittymiin ja valokuituyhteyksiin liittyvistä asioista. Kyselytutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä 15.5 – 18.5.2023 YouGovin kuluttajapaneelissa. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat täysi-ikäiset suomalaiset. Lähtöotos muodostettiin ja lopullinen vastaajajoukko painotettiin suomalaista aikuisväestöä edustavaksi iän (18v.+), sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Kokonaisvastaajamäärä on 1 010. Kokonaistuloksissa keskimääräinen virhemarginaali on noin ±3 %-yksikköä.
Lisätietoja Traficomin kuntaluokituksesta niiden digiyhteyksien saatavuudesta:
Valokuitunen
Valokuitunen Oy rakentaa valokuituyhteyksiä taajamien koteihin ja yrityksiin valtakunnallisesti sinne, missä kysyntää on eniten. Valokuitu on paras saatavilla oleva kiinteä yhteys, joka ei pätki verkon kuormittumisen tai sääolosuhteiden takia. Valokuidulla kotitaloudet saavat tiedonsiirtoyhteydet kerralla kuntoon seuraavaksi vuosikymmeniksi. Kytkemme pientalojen valokuituyhteydet Telian ylläpitämään Avoin Kuitu -runkoverkkoon, jossa asiakas voi nyt ja jatkossa valita nettiliittymänsä usealta eri palveluntarjoajalta. Lähivuosina Valokuitunen investoi satoja miljoonia valokuituverkkoihin Suomessa, jo pelkästään vuoden 2023 aikana investoimme 100 miljoonaa verkkojen rakentamiseen. Valokuitusen verkkojen rakentamisen pääyhteistyökumppani on Eltel. Meidät omistavat suomalainen sijoitusyhtiö CapManin Infra-rahasto ja Telia.
