Nykyään suomalaiseen vappuun kuuluvat mm. munkit, tippaleivät, sima, nakit, perunasalaatti, serpentiini ja ilmapallot. Päähän saattaa sujahtaa ylioppilaslakki tai jokin muu valmistujaispäähine. Pian koittavaa kesää otetaan vastaan piknikien, vappubrunssien ja muun juhlinnan merkeissä ympäri maata, mutta mistä kaikki sai alkunsa? Sitä selvitettäessä on peruutettava aina 700-luvulle saakka.

–Silloin eli saksalainen nunna Valburg, jonka päivää on vietetty myöhemmin mm. Suomessa, Virossa, Ruotsissa ja Saksassa, kertoo Lojo Kalkverks Svenska Marthaföreningin puheenjohtaja Gunilla Räikkönen.

Vapun aikaan on juhlittu eri asioita vuosisatojen ajan aina keskiajalta lähtien.

–Alun perin juhlittiin kesän voittoa talvesta ja poltettiin kokkoja, joiden tarkoitus oli ajaa pahat voimat pois. Samalla suojattiin karjaa niin villieläimiltä kuin noituudeltakin, kun karja päästettiin talven jälkeen ulos laitumelle vapun tienoilla. Vapun aikaan on vietetty myös esimerkiksi viikinkien hedelmällisyysjuhlaa, joka sitten korvattiin Valpurin päivällä, Räikkönen kertoo.

Työväen juhlaksi vappu muovautui 1800-luvun loppupuolella, kun työväki taisteli Yhdysvalloissa kahdeksan tunnin työpäivän puolesta.

–Suomeen työväen vappu tuli ruotsalaisten tehdastyöläisten mukana. Työläisten vappumarssit alkoivat meillä 1940-luvulla sotien jälkeen, Räikkönen kertoo.

Ylioppilaiden ja muiden opiskelijoiden vapun vietto juontaa juurensa 1800-luvun puoliväliin.

–Havis Amanda lakitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1909. Aluksi se oli luvatonta, mutta tieto kulki puskaradion kautta, Räikkönen sanoo.

Vappuherkkujen historiaa

Räikkönen kertoo, että tippaleivät löysivät tiensä suomalaisiin säätyläiskoteihin 1700-luvulla.

–Tippaleivät tulivat meille Saksan ja Ruotsin kautta. Ne uppopaistetaan samalla tavalla kuin munkitkin ja taikina on sama. Saksalaiset tippaleivät olivat vähän littanampia, mutta meillä tehtiin kohokkaita muottien avulla. Muotteja tehtiin 1900-luvulla mm. säilykepurkeista. Munkki taas tunnetaan jo keskiajan juhlakattauksista.

Siman juuret ovat vielä kauempana historiassa.

–Sima oli vahva hunajajuoma. Hunajaviiniä tuotiin 1500-luvulla Suomeen Lyypekistä ja Riiasta. Sima oli tuolloin suosittu juoma, josta mm. Kustaa Vaasan kerrotaan pitäneen. 1700-luvulla siman alkoholipitoisuus aleni ja siitä tuli virkistävä kesäjuoma. 1800-luvulla alettiin käyttää sokeria siman valmistuksessa, Räikkönen kertoo.

Kyseiset herkut eivät kuuluneet vain vappuun, vaan simaa ja tippaleipiä tarjoiltiin yleisesti kesäjuhlissa 1800-luvulla. Kaikkien saatavilla ne eivät suinkaan olleet, vaan kuuluivat aatelisten ja varakkaiden juhliin.

–Ei tavallisella kansalla ollut varaa vehnään, sokeriin ja hunajaan, mutta 1900-luvulla sima oli jo koko kansan juoma. Kieltolain aikaan kehotettiin juomaan simaa kuohuviinin sijaan.

Nakit ja perunasalaattikin ovat olleet ruokalistalla pidemmän aikaa, mutta niiden arvo oli ennen korkeampi.

–Ennen perunasalaatti oli hieno ravintolaruoka ja nakit tehtiin käsityönä, toteaa Räikkönen.