Jaana Oksanen ja Tommi Stigell tietävät kokemuksesta, että kevät on venehuollossa kiireistä aikaa.

 

Veneiden huollot pitävät Makko-Muovin yrittäjän Tommi Stigellin kiireisenä näin keväällä. Hän kertoo, että parin viime kesän huonot säät ovat vähentäneet ihmisten veneilyinnostusta, mutta tekemistä riittää silti aivan riittävästi ja hieman enemmänkin. Hyvä niin, sillä Stigell muistuttaa, että uusien veneiden takuun säilyminen edellyttää, että huollot tekee ammattilainen valtuutetussa huollossa.

-Minulla on talvisäilössä veneitä, jotka huollan. Parikymmentä venettä on jo lähtenyt eteenpäin ja vielä on noin 50 jäljellä. Niiden lisäksi otan huoltoja sen mukaan kuin ehdin. Asennan myös lisävarusteita, elektroniikkaa ja uusia moottoreita, Stigell kertoo.

Takuuajan umpeuduttua huollon voi toki tehdä itsekin, jos taidot riittävät.

-Moottorihuollot pitäisi tehdä syksyisin ja vaihtaa peräöljyt. Jos öljyssä on vettä, ei huoltoa tarvitse tehdä enää keväällä, koska moottori on rikki, Stigell toteaa.

Keväällä sen sijaan kannattaa tarkistaa öljypinta ja pestä ja vahata vene. Koekäyttö kannattaa tehdä maalla, ettei vesille laskun yhteydessä tule yllätyksiä. Akun kanssa saa olla tarkkana.

-Akku pitää ladata, vaikka siinä tuntuisi olevan virtaa. Moottori ei lataa tyhjää akkua tarpeeksi. Ruiskupumpun pyöritys vaatii 40 ampeeria, joten akku ei voi olla puolitehoinen. Jos akku ei ole kunnossa esimerkiksi lataussäätimet voivat hajota. Siksi ei kannatakaan laittaa veneeseen auton vanhaa akkua niin kuin ihmiset tekevät, Stigell vinkkaa.

Myös läpivienti tulee tarkistaa ja muistaa laittaa syksyllä poistettu pohjatulppa takaisin paikoilleen ja rasvata sen o-rengas.

Veneen kunnosta tulee huolehtia pitkin veneilykautta.

-Vesillä hinauspalvelu ei ole niin hyvä kuin maanteillä, Stigell toteaa.

 

Huomio turvallisuuteen

Turvallisuuden osalta ennen vesille lähtöä tulee tarkistaa sammuttimen voimassaolo ja se, että veneestä löytyvät kaikki tarvittavat varusteet.

-Esimerkiksi melaa veneissä näkee harvoin, vaikka se olisi hyödyllinen, Stigell sanoo.

Pelastusliivejä tulee löytyä kaikille veneessä olijoille ja niiden tulee olla käyttäjilleen oikean kokoisia.

-Lapsilla on usein liian suuret liivit. Ne kääntävät vedessä väärin päin, Stigell sanoo.

Veneen kiinnitykseenkin kannattaa panostaa.

-Usein näkee mätiä ja liian ohuita kiinnitysköysiä, jotka katkeavat myrskyssä. Sitten hajoaa venekin. Samoja köysiä siirretään soutuveneestä aina seuraavaan veneeseen ja ne makaavat märkänä vyyhtinä veneessä, Stigell sanoo.

 

Hyvin pidetty vene säilyttää paremmin jälleenmyyntiarvonsa

Stigell muistuttaa, että veneestä kannattaa pitää huolta yleisestikin. Esimerkiksi talvisäilytyksen kohdalla monella on parannettavaa.

-Ollaan huolimattomia ja jätetään pesemätön ja huoltamaton vene lumihankeen talveksi. Keväällä vene on sitten sisältä homeessa, hän toteaa.

Makko-Muovilla säilytyksessä oleviin veneisiin laitetaan kosteutta imeviä suolapatruunoita talveksi. Homeen muodostumiseen vaikuttaa silti muukin kuin kosteat säilytysolosuhteet.

-Veneen seinissä näkyy, missä kohtaa on avattu kaljatölkki. Yleensä eniten homejälkiä on kuljettajan paikalla, Stigell toteaa.

-Viisaasti vesille, kuski voisi vähän hillitä alkoholin juomista, muistuttaa Jaana Oksanen.

Hometta vastaan voi taistella viemällä esimerkiksi patjat sisälle talveksi ja pesemällä veneen syksyllä. Huomioida kannattaa myös pilssitilat, sillä nekin ovat usein homeessa. Jos hometta on kuitenkin päässyt muodostumaan, löytyy sen selättämiseksi homeenpoistoaineita.

-Hyvin huollettu ja siistinä pidetty vene on miellyttävämpi käyttääkin, sanoo Oksanen.

-Veneen jälleenmyyntiarvokin säilyy paremmin, lisää Stigell.

Parannettavaa löytyy myös nopeusrajoitusten noudattamisessa.

-Rajoituksia on esimerkiksi lintujen pesimäpaikoilla, joilta aallot voivat pyyhkäistä pesät pois, Oksanen sanoo.

Venelaiturien lähellä nopeus tulee laskea alle ryömintävauhdin.

-Satamat on yleensä rakennettu suojaisaan paikkaan, mutta ryömintävauhti tekee ison peräaallon, joka saa veneet hakkaamaan laituria vasten, Stigell avaa.

 

Pitkä ura veneiden parissa

Stigell on pyörittänyt Makko-Muovia jo 38 vuotta ja suunnitellut siinä sivussa 12 venemalliakin.

-Tulin kesätöihin vuonna 1979. Seuraavan talven opiskelin vielä ammattikoulussa, mutta sen jälkeen työ on opettanut tekijäänsä, Stigell kertoo.

Tällä hetkellä hän etsii toiminnalle jatkajaa. Stigell haluaisi ulkoistaa huollot, veneiden säilytyksen ja pesut ja vahaukset ja keskittyä itse metallinilmaisimiin, joita hän tekee puu- ja metsäteollisuudelle. Ilmaisemat hälyttävät, jos tehtaan linjastolla kulkevassa puussa on metallia. Stigell on tehnyt ilmaisimia jo vuodesta 1992, ja niitä myydään ympäri maailmaa.

Huoltojen lisäksi Stigell myy Suzukin moottoreita ja Suomi-veneitä. Apuna hänellä on joka toinen viikko puolisonsa Jaana Oksanen, joka toimii kokkina Baltic Princessillä joka toinen viikko.

SMS