Vaikka verkonkäytön vaaroista tiedetään tänä päivänänä enemmän, niin ovatko ihmiset sittenkään perillä verkon vaaroista? Varautumalla vaaroihin netissä voi nimittäin tehdä omasta internet-turvallisuudesta rutkasti paljon parempaa.

Internetissä toimimisen yleisimpiä uhkia ovat yksityishenkilöihin kohdistuva tietojenkalastelu, roskapostiin kulkeutuneet haitalliset linkit, päivittämätön IoT (IoT on ohjelmistojen, järjestelmien ja laitteiden yhteen liittämistä internetin avulla) ynnä muut laitteet, selainliitännäisten haavoittuvaisuudet sekä kiristyshaittaohjelmat.

Suurin uhka esimerkiksi tietojenkalastelun sekä huijaamisyritysten osalta koskevat rahaa, joten maksun ja laskutuksen kanssa on suositeltavaa olla huolellinen. Toisinaan myös eri tahojen ja palveluiden kautta salasanoja ja käyttäjätunnuksia voi joutua vääriin käsiin. Vuosien varrella ovat lisäksi tulleet tutuksi identiteettivarkaudet – eli toisin sanoen toisena henkilönä esiintyminen, ja sitä kautta rahanhuijaaminen muilta tahoilta.

Nämä pelottavaltakin kuulostavat uhat voivat olla helpostikin vältettävissä, mikäli vain muistaa tehdä kaikenlaisia tarvittavia toimenpiteitä.

Yksityisen tahon verkkoturvallisuutta parantavia toimenpiteitä

Omaa verkkoturvallisuutta voi parantaa ensinnäkin pitämällä tärkeät laitteet ja hyödylliset ohjelmistot ajan tasalla. Tämä onnistuu päivittämällä ne viimeisimpiin julkaistuihin versioihin sekä huolehtimalla siitä, että tarpeelliset päivitykset tehdään. Toimenpidettä voi entisestään tehostaa ottamalla käyttöön automaattiset päivitykset.

Toiseksi verkon uhkia voi lieventää käyttämällä VPN- ja virustorjuntaohjelmistoja. Ne ovat helppoja asentaa eri laitteille ja antavat välittömästi palautetta, jos on havaittavissa epäilyttävää toimintaa. Halutessaan voi valita myös ilmaisversioita, joiden avulla virukset ja haittaohjelmat pysyvät kurissa.

Kolmanneksi voi omaa verkon käyttöä tehdä turvallisemmaksi käyttämällä maalaisjärkeä. Tämä korostuu erityisesti silloin, kun vastaanottaa tuntemattomilta sähköpostia. Toisin sanoen tällaisia viestejää ei kannata lähteä availemaan. Netissä tulee vastaan myös kaikenlaista klikattavaa kuten valuuttakauppaa. Jos ei ole varma, mitä seurauksia klikkaamisella on, sitä ei kannata tehdä.

Tässä yhtenä osa-alueena on myös omien salasanojen ja tunnuksien pitäminen omana tietonaan. Niitä ei missään tapauksessa saa jakaa verkossa kenenkään kanssa. Tuntemattomien tahojen kera ei missään tapauksessa kannata ryhtyä yhteydenpitoon – tai muihinkaan vastaaviin toimiin.

Seuraavaksi verkkoturvallisuutta voi parantaa käyttämällä kunnon salasanoja. Tämä onnistuu antamalla salasanalle pituutta (vähintään 8 merkkiä) – ja sekoittamalla hyvin keskenään sekä kirjaimia, symboleita että numeroita. Tällaiset vahvatkin salasanat tulisi tietenkin vaihtaa tietyin väliajoin. Vieläkin paremman suojauskerroksen saat käyttämällä kaksivaiheista varmennusta (two-factor authentication). Se tarkoittaa sitä, että käyttäjä antaa käyttäjätunnuksen ja salasanan lisäksi puhelimeen saapuvan varmistuskoodin.

Viidenneksi netin käytön turvallisuutta voi kohentaa tekemällä varmuuskopioita. Tässä tilanteessa on mahdollista hyödyntää pilvipalveluita sekä muita tapoja tärkeiden tiedostojen säilyttämiseen. Näin kaikki tieto ei ole vain yhdessä kortin varassa.

Lopuksi omaa verkkoturvallisuuttaan voi parantaa käyttämällä esim. NordVPN-palvelua. Tämän palvelun avulla sen käyttäjä piilottaa oman verkkoliikenteensä ja sijaintinsa sekä toimii verkossa anonyymisti – eli yksityisesti. Tämä antaa loistavaa turvaa esimerkiksi avoimia verkkoja käytettäessä.

Omaa verkkoturvallisuutta voi siis parantaa monellakin tapaa

Yhteenvetona voisi todeta sen, että omaa verkkoturvallisuutta voi parantaa suorittamalla seuraavia toimenpiteitä. On suositeltavaa pitää omat laitteet ajantasalla, käyttämällä viruksentorjuntaohjelmia, hyödyntämällä maalaisjärkeä internetissä, vaihtamalla salasanat riittävän usein sekä käyttämällä vahvoja salasanoja, varmuuskopioimalla tiedostojaan ja hakemalla joskus tarvittavaa lisäturvaa VPN-palveluista.