Käsikirjoittaja Jan Lindroos (vas), ohjaaja Marko Kokko, näyttelijä Janne Jurvanen, Mustion Linnan isäntä Filip Linder ja näyttelijät Sanna Salán, Jorma Haapasaari ja Tommy Haakana.

 

Mustion Linnan kesäteatterin näytelmä Viimeinen Patruuna kertoo Hjalmar Linderin (1862 – 1921) elämän viimeisistä vuosista ja niiden värikkäistä käänteistä, mutta myös takautuvasti hänen elämästään muutenkin.

-95% kesäteatterien näytelmistä on komedioita, farsseja ja musiikkinäytelmiä, mutta on äärimmäisen hienoa tehdä tällainen tuotanto. Kaikki alkoi, kun Filip Linder ehdotti tätä aihetta. Mietimme, miten sen voisi toteuttaa. Palaset loksahtivat paikoilleen palaverissa käsikirjoittaa Jan Lindroosin kanssa, kertoo tuottaja Seppo Suominen.

Lindroos kirjoitti Hjalmar Linderistä näytelmän jo vuonna 1992. Sitä esitettiin Mustion Linnan pihalla parina kesänä sekä suomeksi että ruotsiksi. Nyt luvassa on päivitetty ja täyspitkä versio näytelmästä.

-Melkein koko näytelmä tapahtuu Hjalmarin työhuoneessa. Olen lisännyt yhden henkilön eli juuri potkut Venäjän armeijasta saaneen kenraali Mannerheimin. He olivat Hjalmarin kanssa lankoja ja lapsuuden ystäviä, jotka pitivät yhteyttä vuosien varrella, Lindroos kertoo.

-Historiasta tiedetään, että Mannerheim vieraili Mustion Linnassa uuden vuoden jälkeen 1918. Silloin hän oli vielä työtön kenraali, josta tuli viikkoa myöhemmin päällikkö Suomen armeijaan. Minun ja monen muun tulkinnan mukaan hän kävi silloin varoittamassa Hjalmaria, että tämä on korkealla punaisten tappolistalla ja olisi parasta paeta maasta, Lindroos jatkaa.

 

Järjen ääni, jota ei haluttu kuulla

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun Linder kirjoitti kirjeen

Hufvudstadsbladetiin. Kirje alkoi näin: ”Hirmuteot jatkuvat maassamme, Ylipäällikön nimenomaisesta kiellosta huolimatta valkoiset ovat jatkaneet punaisten täysin mielivaltaiselta tuntuvaa murhaamista. Uhrit on usein valittu sattumanvaraisesti, ja heidät on teloitettu paikoissa, jotka eivät mitenkään liity sodanaikaisiin väkivaltaisuuksiin. Punaista hulluutta on maassamme totisesti seurannut valkoinen terrori.”

Tuo kirje koitui hänen kohtalokseen, sillä punaisten kannattajaksi leimattu Linder alkoi saada tappouhkauksia ja hänen elämänsä vaikeutui dramaattisesti. Hän joutui myymään omaisuutensa ja muuttamaan maanpakoon Ruotsiin, omasta mielestään kaltoin kohdeltuna ja väärin ymmärrettynä.

Linderin elämä oli vaiherikas. Hänen työuransa niin teollisuudessa, maataloudessa kuin kiinteistöjen omistajanakin oli mittava ja historian havinaa poliittisesti tuo lyhyt avioliitto Sophie Mannerheimin kanssa. Linder rakensi, omisti ja huolehti Mustion Linnan maa-alueista, teollisuudesta ja työntekijöistä henkilökohtaisesti mm. antamalla heille 8-tunnin työpäivän, maksamalla heidän veronsa ja perustamalla koulun.

-Joku voi ajatella, että miksi vielä pitäisi puhua vanhoista asioista, mutta Hjalmar Linderissä on kyse ilmiöstä. Hän eli aikaan, jolloin omaisuudella oli vielä kasvot. Hän myös ymmärsi, että kun työntekijöillä on asiat hyvin, myös hänellä on, kertoo näytelmän ohjaaja Marko Kokko.

-Siinä oli mies, joka tiesi, mitä teki, otti hallittuja riskejä ja onnistui. Hän oli myös ihminen, joka uskalsi sanoa mielipiteensä ja uhmata ajan normeja, vaikka viimeinen mielipide kääntyikin häntä itseään vastaan. Silloin olisi pitänyt olla hiljaa, mutta Hjalmar ei tainnut osata sitä kovin hyvin, Kokko pohtii.

-Hän oli järjen ääni, joka ehdotti vankien vapauttamista ja arjen palauttamista, mutta järkeä ei haluttu kuunnella, sanoo Lindroos.

-Muutamaa kuukautta myöhemmin se oli yleinen mielipide, lisää Kokko.

Mustion Linnan nykyinen isäntä Filip Linder on iloinen siitä, että Hjalmarista esitetään näytelmä.

-Äärettömän hienoa. Nyt, kun sisällissodasta on 100 vuotta ja aihe on ajankohtainen, on hienoa, että esitetään kevyemmän teatterin lisäksi historiallinen näytelmä. Olen joskus sanonut, että Hjalmarista voisi tehdä vaikka oopperan, Linder kommentoi.

Pääosassa Hjalmar Linderinä nähdään Tommy Haakana ja Mannerheimina Dan Idman.

 

Ensi-ilta elokuussa

Näytelmä saa ensi-iltansa Mustion Linnan kesäteatterissa 3.8. Liput kannattaa varata hyvissä ajoin.

-Lippuja on varattu jo yli 600. Tuntuu, että tämä aihe kiinnostaa muitakin kuin paikkakuntalaisia, Suominen sanoo.

Sekä näyttämö että katsomo on katettu ja käyttöön otetaan myös katsomon numerointi. Esityskausi on 3.8.-18.8. Jatkoakin on jo suunnitteilla.

-Suunnitelmissa on, että tämä näytelmä esitettäisiin ensi vuonna myös ruotsiksi tai molemmilla kielillä työryhmästä riippuen. Näytelmästä voisi tulla jatkumo tähän kylään, kun ollaan niin lähellä todellista tapahtumapaikkaa. Se tuo katsojille konkreettisen tunteen, että täällä tämä tarina tapahtui pohtii Suominen.

SMS