Viimeisen Patruunan näyttelijäkaarti: Emilia Snabb (vas), Henrik Wikström, Minnamaria Koistinen, Henna Ahlroth, Kristian Grönroos, Tommy Haakana, Dan Idman, Janne Jurvanen, Charlotta Ahonen, Hector Lilius ja Sanna Salán. Kuvasta puuttuu Jorma Haapasaari.
Mustion Linnan kesäteatterin näytelmä Viimeinen Patruuna kertoo Hjalmar Linderin (1862 – 1921) elämän viimeisistä vuosista ja niiden värikkäistä käänteistä, mutta myös takautuvasti hänen elämästään muutenkin. Näytelmän tapahtumat sijoittuvat Linder työhuoneeseen, kartanon keittiöön ja entisen torpparin tupaan.
Teatterinjohtaja Seppo Suominen kertoo, että aloitteen näytelmästä tekivät Filip ja Christine Linder vuonna 2016, jolloin tehtiin myös yhteistyösopimus Mustion Linnan kesäteatterin tuotannosta tuleviksi vuosiksi. Eri vaihtoehtoja näytelmän toteutuksesta punnittiin, mutta alusta asti oli selvää, että fiktiota ei haluta, vaan näytelmän on perustuttava faktoihin. Aiheesta on tehty aiemminkin näytelmä, jota esitettiin Mustiolla 1990-luvulla. Parhaaksi vaihtoehdoksi todettiinkin hyödyntää Jan Lindroosin olemassa olevaa käsikirjoitusta ja tehdä siitä päivitetty ja laajennettu, täyspitkä versio, johon lisättiin myös eräs henkilöhahmo, nimittäin Hjalmar Linderin hyvä ystävä Gustaf Mannerheim.
-Mannerheim ja Linder olivat nuoruuden ystäviä. Sellaiset ystävät usein pysyvät, kertoo ohjaaja Marko Kokko.
Kokko oli tekemässä Viimeistä Patruunaa myös 1990-luvulla.
-Urani alkoi vuonna 1993, kun esitin punakaartilaista ja vierasta Viimeisessä Patruunassa. Vuonna 1999 toimin apulaisohjaajana ja näyttelin Linderin sihteeriä, hän kertoo.
Historiassa unohdettu värikäs elämäntarina nostetaan esille
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun Linder kirjoitti Hufvudstadsbladetiin kirjoituksen, jossa hän kritisoi punaisiin kohdistuvia teloituksia. Historiasta tiedetään, että Mannerheim vieraili Mustion Linnassa uuden vuoden jälkeen 1918, mutta siitä ei ole varmuutta, mitä Linder ja Mannerheim tapaamisessaan keskustelivat. Teatterin työryhmä pitää todennäköisenä, että Mannerheim kävi varoittamassa ystäväänsä. Kirjoitus nostattikin vihaa, jonka vuoksi Linder joutui lähtemään maanpakoon.
-Linder oli uransa huipulla. Kaikki, mihin hän oli ryhtynyt, oli onnistunut. Parin kuukauden sisällä kaikki romahti ja häneltä vietiin ne asiat, joihin hän oli panostanut, Kokko kertoo.
Historiasta tiedämme, että Linder päätyi lopulta itsemurhaan, mutta Kokko kertoo, että näytelmässä näkyy myös elämän iloa.
-Näytelmä alkaa hauskasti, mutta kyllä se väistämättä synkkenee loppua kohti, hän sanoo.
Linder on nostettu esille nyt, kun Suomen sisällissodasta on kulunut 100 vuotta. Työryhmä on kuitenkin pohtinut sitä, miksei Linder ole tunnetumpi.
-Hän oli oikeassa liian aikaisin. Ensin hänet pyyhittiin pois historiasta voittajien vihan takia ja myöhemmin voittajien häpeän, Kokko sanoo.
-Olen hyvin iloinen siitä, että hänen kiehtova elämäntarinansa nyt muistetaan näyttämöllä, kommentoi Mustion Linnan nykyinen isäntä ja Hjalmar Linderin veljenpojan poika Filip Linder.
Kokko uskoo, että jos Hjalmar Linder itse näkisi näytelmän, hän pitäisi siitä.
-Tässä on Hjalmarin henkeä, hän sanoo.
Elokuun aikana Viimeistä Patruunaa esitetään kahdeksan näytöstä. Suominen kertoo, että tähän mennessä on varattu jo 1 600 lippua, joten omansa kannattaa hankkia ajoissa.
Näytelmä saa jatkoa myös ensi vuonna, kun Mustion Linnan kesäteatterin kausi aloitetaan Viimeisen Patruunan ruotsinkielisillä näytöksillä. Luvassa on tuolloin myös pari suomenkielistä näytöstä.
SMS
