”Vammautumiseni jälkeen, työkaverit, ystävät ja kaverit katosivat pahoitellen ympäriltäni, sitten sitä istui yksin kotona syrjäytyneenä ja eristäytyneenä 35 vuotiaana vammautuneena, ilman että elämässäni olisi ollut sisältöä”, vammautunut pyörätuoliasiakas.

”Nuuskis ja moiskis, hevosen lämpö ja tuoksu. Takana huono päivä, fyysisiä kipuja ja asioiden hoitoa, oikeuksista taistelemista. Minulla on paljon kerrottavaa hevoselle ja samalla hevonen hoitaa läsnäolollaan minua”, 21-vuotias aivoverenkiertohäiriöön sairastunut asiakas.

ELÄINAVUSTEINEN KUNTOUTUS

Lemmikki tuo lohtua, lämmön ja välittämisen tunteen. Kun kukaan muu ei ymmärrä, eläin jaksaa aina tuomitsematta kuunnella. Eläinten välittömyys ja kiintymyksen osoitukset ovat tärkeitä ilonaiheita monen yksinäisen elämässä.

Kuntoutumisessa eläimen merkitys on korostunut, ja ponien sekä esim. halikoirien käyttäminen on yleistymässä.

VaMMautuneen palvelusuunnitelmapaketista

Toistakymmentä vuotta kuntoutusalan työtehtävien parissa, on toistuvasti eteeni tuotu kuntoutuja-asiakkaita, joiden oikea-aikainen palvelukokonaisuuden muotoilu olisi säästänyt sekä yhteiskunnan varoja sekä auttanut asiakasta kuntoutumaan nopeammin ja tehokkaammin.

Vammautumisen jälkeen asiakas on turhan usein itse joutunut perehtymään eri tukien ja korvausten palveluviidakkoon. Näihin tarttuminen alkuvaiheessa olisi auttanut kuntoutuja asiakasta keskittymään vain vammautumisen jälkeisen elämänsä rakentamiseen sekä kuntoutumiseen.

Vammautumisen jälkeen kuntoutuja-asiakkaan asiaa saattavat hoitavan lääkärin lisäksi hoitaa monet eri vakuutusyhtiöt, Kela, kunnan sosiaalitoimi, apuvälinekeskus, kuntoutuksien palveluntuottajat sekä mahdollinen erikoissairaanhoidon kuntoutussuunnittelija.  Kokemukseni mukaan varhain tehdyllä lakisääteisellä kuntien vammaispalveluiden palvelusuunnitelman avulla voisi kerätä asiakkaan vammautumisen jälkeisestä elämän rakentamisesta, palvelusuunnitelmapaketti.

Palvelusuunnitelmapaketin avulla, asiakkaan oikea-aikaisen kuntoutussuunnitelman lisänä, tehty kuntoutujan kuntoutuspolku tulisi ajoitettua oikein ajatellen kuntoutujan etua, kuntoutujan määrärahojen säästämistä, kuntoutujan tukiverkostoa ja työhön palaamista.

Aina kaikki ei mene nappiin

Valitettavan usein vammautuneet kertovat, että ovat joutuneet vaatimaan itse, selvittämään itse, ja lopulta mm. lievällä haittaluokituksen mukaisella työkykyhaitalla eläköityneet nuorena kotiin istumaan vailla kenenkään tukea.

Eräs kuntoutuja, jonka asioista ei oltu saatu koppia, soitti minulle töihin istuen perjantaina kotonansa kynttilän valossa ja odottaen kolme kuukautta kestäneen ammatillisen kuntoutuksen ansionmenetys asiansa käsittelyä. Hän sai asiaansa samantien apua, mutta jäi mieleeni kuntoutujana, joiden virkamiestyöntekijänä olen saanut toimia työtehtävissäni omien arvojeni mukaisesti.

Mahdollisissa epämieluisissa erimielisyysasioissa, on yleensä ollut joku asiasisältövirhe, puuttunut asiakirja tai muu asia, jonka selvittäminen yhteistyössä asiakkaan tai asiakkaan edustajan kanssa, on auttanut asiakasta ymmärtämään asiansa.

Vammaispalvelulaissa ei ole diagnoosirajoja

Vammaispalveluista on säädetty laissa. Vammaispalvelulain mukaan vammaisella tarkoitetaan sellaista henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaisuus tai vaikeavammaisuus määritellään vammaispalvelulaissa tai -asetuksessa erikseen jokaisen palvelun ja tukitoimen kohdalla.

Vammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus saada näitä palveluja. Vammaisen henkilön kotikunta on vastuussa palvelujen järjestämisestä

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista. Tämän lain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla.

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3 §. Vastuu palvelujen ja tukitoimien järjestämisestä. Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Tämän lain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve. (19.12.2008/981)

Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on ilman aiheetonta viivytystä laadittava palvelusuunnitelma siten kuin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 7 §:ssä säädetään. Palvelusuunnitelma on tarkistettava, jos vammaisen henkilön palveluntarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan.

Omakohtaisen kokemusteni perusteella katson että, esimerkiksi organisaatioiden yhteistyötä voitaisiin kehittää ratkaisukeskeisemmäksi. Asiakkaan pitäisi saada keskittyä tärkeimpään, eli itsensä hoitamiseen ja kuntoutumiseen.

Muun muassa työvalmennuksen asiakkaille on myös mahdollista hakea eläinavusteista kuntoutusta oman sosiaalitoimen kautta, perusteena syrjäytymisen ehkäiseminen ja sosiaalisen kuntoutuksen tuen tarve. Eläinavusteisessa kuntoutuksessa on ammattilaisen kanssa mahdollisuus avata solmuja samalla kun eläintä hoitamalla saa hyväksyntää & lämpöä.

Pauliina Fontell

www.hymyillen.fi

Kuntoutuspalvelut