Pentti Salmelan näyttely Veden ja maan kuvia ilmentää, mistä elämässä on laajimmillaan kyse: kamppailusta ja kestämisestä. Mutta ottelua ei tarvitse käydä yksin, sillä joukko, parvi, lauma tarjoaa tukeaan. Jos yhteisön tuki puuttuu, uhkana on tasapainon rikkoutuminen ja myös yksilön murtuminen. Se koskee niin ihmistä kuin muutakin luontoa.
Keskellä näyttelytilaa lentävät luonnollisessa koossa olevat kurjet.
– Minusta kurkien muuttomatkat ovat aina olleet hienoja esimerkkejä yhteisön voimasta: vahvimmat käyvät kukin vuorollaan auran kärkeen johtamaan lentoa. Parhaimmillaan myös ihmiset osaavat puhaltaa yhteen hiileen, mutta valitettavasti lyhytnäköinen itsekkyys ja ahneus ottavat usein vallan, mikä näkyy nykymaailmassa ympäristötuhoina, sotina ja myös mielenterveysongelmina. Toivoa ei saisi kuitenkaan koskaan menettää, Salmela kertoo.
Näyttely kahmaisee kerralla ison lämpäreen taiteen kentästä, sillä esillä on veistoksia ja maalauksia eri tekniikoilla – sekä lyrikkaa. Joskus runo sanallistaa suoraan sen, mitä tietty veistos tai maalaus kuvaa.

Papan neuvoilla

Pentti Salmela (s. 1946) on tehnyt työuransa lähinnä IT-alan johto- ja asiantuntijatehtävissä. Maalaus, kuvanveisto ja lyriikka ovat kulkeneet aina hänen mukanaan, mutta niille oli kunnolla aikaa vasta, kun hän jäi eläkkeelle. Hän on kouluttautunut muun muassa Oriveden Opiston, Hiiden Opiston ja Espoon työväenopiston kursseilla.
– Ensimmäiset ohjeet sain noin 10-vuotiaana isoisältäni. Pappa oli ammatiltaan pienviljelijä, mutta hänellä oli ilmeinen tarve taiteen tekemiseen. Hän katsoi piirtämääni hevosta ja sanoi, ettei hevosen jalka taivu noin. Heinäpellolla ollessamme pappa vei minut puron varteen, otti savea käteensä ja muotoili siitä hevosen jalan. Hän jätti minulle ikään kuin velvoitteen näkemiseen ja muodon tajuun. On ymmärrettävä, miten hevosen jalka taipuu seisoessa ja laukassa, linnun siipi lennossa ja ihmisen käsi eri asennoissa.
Vesi on Jämsässä syntyneelle Salmelalle tärkeä elementti. Jotkin maalaukset kuvaavat myrskyävää merta, millä on sekä konkreettinen että symbolinen ulottuvuus. Osa on saanut innoituksensa valokuvasta tai jopa tv:stä. Vedellä on myös rauhoittava ja voimaa ja iloa tuottava vaikutus. Salmela on maalannut tuttuja järvimaisemia Päijänteeltä ja Hormajärveltä.
Kiinnostava kuvapari on se, jossa Salmela on maalannut valokuvan pohjalta omakuvansa 7,5-vuotiaana ja kymmenen kertaa vanhempana, 75-vuotiaana. Jälkimmäinen ei ole aivan realistinen muotokuva, vaan pikkupojan kasvojen valoisuus on vaihtunut tummempiin sävyihin.

Mitallisia tarinoita

Pentti Salmelan runot ovat hyvällä tavalla vanhanaikaisia. Niissä on tarina ja mitallinen rytmi. Mieleen tulevat Uuno Kailas, Arvo Turtiainen ja Lauri Viita.
– Kyllä heitäkin on tullut luettua, Salmela myöntää.
Olkoon näyte vaikka runosta Tasapainon laki:

”Kaikki kasvit, eläimetkin
avaruus ja ihmisetkin

sidottu on sääntöön samaan

Yhden käskyn tunnustamaan:
Sä elä tasapainon mukaan

luonnon kanssa myötäsukaan.”
JP

Pentti Salmelan näyttely Veden ja maan kuvia Lohjan pääkirjaston Linderinsalissa 15.9, asti.