Lueskelin tuossa Daniel Kahnemanin kirjaa Thinkin fast and slow, jossa on todella paljon asiaa ihmisten ajattelusta, siitä miten aivomme oikeasti ovat jakautuneet kahtia. Ja siitä, kuinka paljon asioita aivomme käsittelevät ja tekevät päätöksiä täysin automaattisesti, ilman että tiedostomme sitä itse.

Me kyllä selittelemme itsellemme ostettuamme jotain, kuinka järkevästi olemme tulleet päätökseemme ostaa se, mitä sitten ostimmekaan – mutta valitettavasti päätökseemme on vaikuttanut paljon sellaista, mitä emme itse huomaa lainkaan, aivomme tekevät päätökset puolestamme.

Puolustamalla eteenpäin

Yksi ihmisen perusgeeniperimä on oman kodin, omaisuuden puolustaminen. Eli olemme ensisijaisesti puolustajia, ja vasta toissijaisesti hyökkääjiä. Käytännössä tämä perimä on taustavoimana kun puhutaan muutosvastarinnasta tai yrittäjän haluttomuudesta ottaa sitä seuraavaa askelta.

Omat kokemukset esteenä

Toinen kehittymisen este on luonnollisesti oma kokemus. Yrittäjä, joka on tehnyt uraansa kymmeniä vuosia on kokenut jo paljon. Kokemusperimään mahtuu paljon hyviä mutta myös huonoja kokemuksia, ja valitettavasti nuo huonot kokemukset nousevat muistissa paremmin esille kuin hyvät, miksi?

Miettikää vaikka kulhoa täynnä mansikoita, niitä on kymmeniä, mutta jos joukossa on yksi torakka, koko kulho aiheuttaa useimmassa meissä hyljeksintään. Mutta jos tilanne olisi toisinpäin eli torakoita täynnä oleva kulho ja siinä yksi mansikka… se yksi mansikka ei ”jaksaisi” kääntää ajatustamme kulhosta positiiviseksi…. niin se vain menee aivojemme sisällä.

Unohda – kokeile uudelleen

Markkinoinnissa ei ole oikeasti mitään lainalaisuuksia, koska jokainen tapahtuma on useamman tapahtuman kokonaisuus ja jokaisen kokijansa oman historian ja tämän päivän summa – mutta teorioita hyväksikäytettynä voi markkinointia tehdä joko oikein tai väärin. Oikein tehty markkinointi ottaa huomioon myös aivojemme automaattiosion. Siksi mainontaa mietittäessä tai markkinointikampanjaa tehtäessä, on hyvä käyttää omasta toiminnasta riippumattomia ulkopuolisia tekijöitä, joilla ei ole sitä päivittäisen toiminnan tuottamaan tapahtumahistoriaa vaivana – eli ei tule ajatusta, koska JOKIN ei toiminut silloina aiemmin, se EI VOI toimia koskaan. Kun se tosiasia on TOISTO, TOISTO, TOISTO – niin omassa tekemisessämme kuin myös mainostamisessa ja markkinoinnissa.

Anna vaikka  ER-tuelle tavoite, budjetti ja aikaraja- käykään tavoitteet läpi ja katsokaa, mitä on tuloksena. Ei sitä koskaan tiedä, jollei kokeile uudelleen, ja uudelleen. Sitä se yrittäminen on – oppimista uudelleen toiston kautta.

KO.