Kanneljärven Opiston historiasta kertova näyttely on katseltavissa Lohjan kirjastolla Karstuntie 2:n toisessa kerroksessa joulukuun loppuun kirjaston aukioloaikoina. Näyttely kertoo opiston 130 vuoden historiasta. Siinä missä näyttely kertoo menneestä ajasta, me tapasimme pari opistolaista tästä päivästä kysyäksemme, mitä opisto heille merkitsee.
– Kanneljärven Opisto on suomalainen kansanopisto, jonka historia lähtee Karjalasta ja jatkuu Lohjalla, kertoo Susanna (Susa) Miettunen, Kanneljärven Opiston nykyinen rehtori.
– Kanneljärven Opisto lähti sotaa pakoon Karjalasta Vihtiin ja sitten vuodesta 1953 alkaen Lohjalle. Opistoa voidaankin kutsua evakko-opistoksi, koska tämä opiston historia on toiminut viime vuosina yhdistävänä tekijänä monen opistolla opiskelevan maahanmuuttotaustaisen opiskelijan elämänpolun kanssa. Tällä hetkellä ukrainalaisten Suomeen tulossa on yhtymäkohtia opiston oman historian kanssa sodan jaloissa. Itseasiassa valokuvanäyttelyssä onkin mukana kuva vuodelta 1939, ja siitä miten silloiselle opistolle tapahtui suomalaisjoukkojen joutuessa jättämään Karjalan alueet talvisodassa.
Kanneljärven Opistolle kuuluu hyvää. Opistolla opiskelee tällä hetkellä 317 opiskelijaa, joista reilut 30 % on maahanmuuttajia. Kanneljärven Opisto on sisäoppilaitos, ja osa opiskelijoista asuu aina arkipäivät opiston noin 80:ssa asunnossa, ja viikonloput opiskelijat ovat käymässä kotona tai muuten vain ovat poissa opistolta. Opistolla on kaksi asuntolaohjaajaa vastaamassa opiskelijoista ja kiinteistöstä ilta- ja yöaikaan.
– Edellinen työpaikkani lopetettiin ja minua kyseltiin tänne Kanneljärven Opistolle osa-aikaiseksi salivirkailijaksi Ravintola Silmuun ja minähän tulin. Ajatuksena oli todellakin viivähtää täällä vain hetki, mutta nyt noin kahdeksan vuoden jälkeen olen palvelupäällikkönä. Ravintola Silmu ja koko palvelutoiminta vastuullani. 130 v Opiston historian aikana täällä Lohjalla on opiskellut myös kuopukseni isoäiti vuonna 1961-62 (luokkakuva ja -sormus esillä näyttelyssä), sekä hänen oma isoäitinsä, Opiston ollessa silloin vielä Vihdissä, kertoo omasta opistotaustastaan opiston palvelupäällikkö Minna Juolahti.
Kanneljärven Opistolla järjestetään aikuisten perusopetusta, kasvatus- ja ohjausalan ammatillisia opintoja, kieli- ja kotoutumiskoulutuksia, kuvataideopintoja sekä nivelvaiheen koulutuksia (TUVA ja Opistovuosi).
– Jos mietit, mitä esimerkiksi aikuisten perusopetus tarkoittaa, niin se voi koostua ihan latinalaisten aakkosten opettelusta, lukemisen ja kirjoittamisen sekä matematiikan alkeiden oppimiseen, joiden jälkeen voi siirtyä laajempien perusteiden opiskeluun. Opistolla on mahdollisuus saada myös aikuisten peruskoulun päättötodistus, kertoo rehtori Miettunen.
Kanneljärven Opisto tunnetaan hyvin ja huonosti
Jopa osalle lohjalaisista voi Kanneljärven Opisto olla vieras. Se sijaitsee lähellä keskustaa, mutta kuitenkin hieman keskellä ei mitään, ison tien varrella. Se kuitenkin tunnetaan hyvin varsinkin nuorisotyöntekijöiden parissa, koska opiston on tarjonnut vuosikymmeniä nuoriso-ohjaajiksi aikoville koulutusta. Onhan muuan lohjalainen ja vuoden Lauriksikin valittu Tomi Joutsenkin opiskellut ammattiin Kanneljärven Opistolla. Hän valmistui nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi 90-luvun loppupuolella.
Kanneljärven Opiston kotisivut esittelevät hyvin opiston tarjoamat koulutusmahdollisuudet. Opistolle voi hakea yhteishaussa tai jatkuvan haun kautta.
– Kanneljärven Opistolla opiskeleminen opettaa omillaan asumista, jos asuu asuntolan asunnossa. Samalla pääsee osaksi tiivistä yhteisöä, mikä onkin yksi opiskelijoiden hyväksi mainitsema asia – on sitten kyse saunahetkistä rantasaunalla, opiskelusta tai vaikkapa ruokailusta omassa ravintola Silmussa, kertoo Miettunen.
– Kanneljärven Opiston historia on täynnä tapahtumia, mutta ne ovat näyttäneet, että kansanopisto pystyy mukautumaan vaihteleviin ja välillä haastaviinkin tilanteisiin ja kehittämään toimintaansa tarpeiden mukaiseksi. Uskon, että näin on jatkossakin, ovat kurssitukset tai koulutustarpeet mitä ovatkaan tulevina vuosina, painottaa Miettunen.
Historiaa: Kanneljärven Opisto 130 vuotta
Kanneljärven Opisto aloitti toimintansa 1.11.1894 Karjalan kannaksella Uudenkirkon pitäjässä nimellä Uudenkirkon Kansanopisto. Kun Kanneljärvi erotettiin itsenäiseksi kunnaksi, opiston nimi muutettiin Kanneljärven Kansanopistoksi ja 1985 se lyhennettiin nykyistä toimintaa paremmin kuvaavaksi Kanneljärven Opistoksi.
Vuonna 1894 opisto oli yhdeksäs kansanopisto Suomessa ja nykyään toimivista 81 kansanopistoista se on viidenneksi vanhin. Opiston omistajana ja ylläpitäjänä on koko ajan ollut 16.1.1894 perustettu Kanneljärven Kansanopiston Kannatusyhdistys ry. Opisto perustettiin tukemaan suomenkielistä kulttuuria ja maaseudun nuorten sivistystä itäiselle Karjalan kannakselle, jossa läheisen Pietarin venäläinen vaikutus oli koko ajan lisääntynyt. Perustajina oli Helsingin Yliopiston Viipurilaisen osakunnan jäseniä sekä viipurilaisia kulttuuri- ja liike-elämän vaikuttajia, muun muassa kauppaneuvos Juho Lallukka. Heidän tuellaan opisto sai ensimmäiset toimitilansa ja henkilökuntansa.
Kansanopisto oli ja on osittain edelleen sisäoppilaitos. Alun perin sen tehtävänä oli antaa vuoden kestävää yleissivistävää ja käytännön koulutusta kansakoulun suorittaneille maaseudun nuorille. Sellaisena toiminta jatkui 1970-luvulle saakka. Kanneljärven opisto on perustamisestaan saakka ollut aatteellisesti sitoutumaton niin sanottu pohjoismainen grundtvikilainen opisto, jonka periaatteena on vapaamielisyys, suvaitsevaisuus ja henkinen kasvu.
Opistosta tuli suosittu jo ensimmäisinä toimintavuosinaan ja rakennuksia jouduttiin laajentamaan kolmesti sekä rakentamaan oppilasasuntola. 1910-luvulla oppilaiden määrä nousi jo toiselle sadalle ja heitä tuli kaikkialta Kannaksen alueelta. Suomen itsenäistyttyä opiston johtajaksi tuli vuonna 1920 kouluneuvos Erkki Paavolainen, joka oli maamme opetusalan merkittävä vaikuttaja ja toimi johtajantoimensa ohella myös kansanedustajana ja ministerinä. Paavolaisen johdolla opisto siirtyi Lohjalle vuonna 1953, jolloin hän jäi eläkkeelle.
Talvisodan aikana opiston rakennukset tuhoutuivat, mutta toiminta jatkui vuodesta 1940 vuokratiloissa Vihdin kirkonkylän naapurissa Vanhalassa. Väliaikaiset tilat olivat ahtaat ja epäkäytännölliset, joten opisto etsi sodan jälkeen uutta pysyvää toimipaikkaa. Yhteistyössä silloisen Lohjan kunnan kanssa valmistui uusi opistotalo Paloniemeen Hormajärven rannalle ja opetus alkoi siellä 22.10.1953.
Lohjalla alettiin kokeilla vanhan kansanopisto-opetuksen uudistamista ja vuonna 1960 aloitettiin maan ensimmäisenä kansanopistona kielilinja, joka kuusi vuotta myöhemmin muutettiin peruskoululinjaksi ja 1981 opisto sai oikeuden antaa peruskoulutodistuksia. Peruskouluopetuksen järjestäminen sitä kokonaan vailla oleville tai täydentäville on edelleen yksi Kanneljärven Opiston toimintamuodoista ja viime vuosina opisto on menestynyt myös maahanmuuttajien peruskouluttajana.
Yhteiskunnan järjestämän peruskouluopetuksen laajeneminen koko Suomeen 1970-luvun aikana teki perinteisen kansanopistokoulutuksen tarpeettomaksi. Sen seurauksena opiston oppilasmäärä väheni ja oli pienimmillään 1975 ainoastaan 23. Opiston toiminnan jatkuminen turvattiin kehittämällä uusia opintosuuntia. Vuonna 1976 perustetusta järjestötoiminnan linjasta tuli ensin 2- ja sitten 3-vuotinen nuorisotyölinja, jolloin opistossa aloitettiin ammatillinen koulutus vuonna 1985. Siitä kehittyi edelleen jatkuva ja nykyään kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoon johtava koulutus.
Kansanopistolle on olennaista vapaan sivistystyön koulutus. Kanneljärven Opisto toteuttaa sitä sekä vuonna 1985 aloitetun taidelinjan että erilaisten lyhytkurssien muodossa. Kuvataiteen kesäkurssit aloitettiin jo vuonna 1972. Nykyään opistossa voi suorittaa myös yliopistotasoiset kuvataiteen perus- ja aineopinnot yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa. Vuodesta 1976 lähtien opistossa on järjestetty nuorien harrastajien musiikkileiri, joka on erittäin suosittu.
Uudet koulutussuunnat nostivat 1980-luvulla oppilasmäärää niin paljon, että vuonna 1991 rakennettiin lisärakennus, jossa on niin koulutus- kuin majoitustiloja. 2000-luvulla opiskelijamäärä on noussut yli 300:aan ja henkilökuntaa on noin 40. Opiston toiminta nojaa edelleen kolmeen tukijalkaan, ammatilliseen koulutukseen, peruskouluopetukseen sekä vapaan sivistystyön koulutukseen.
Historia osuus: historioitsija Torsti Salonen
