Länsirata Oy:n osakaskunnat ovat siirtymässä merkittävään vaiheeseen, kun ne ryhtyvät valmistelemaan päätöksentekoaan Länsirata-hankkeen rahoituksesta ja osakassopimuksen hyväksymisestä. Tämä merkitsee vuosien neuvottelujen huipentumaa, jossa Turku, Espoo, Salo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi ovat neuvotelleet valtion kanssa hankkeen rahoitusvastuista. Kyseessä on yksi Suomen suurimmista infrastruktuurihankkeista, jonka myötä avautuu uusi ja nopea raideyhteys Turun ja Espoon välille, parantaen samalla Suomen yhteyksiä Eurooppaan. Hanke on saanut hallitusohjelman mukaisen tuen ja sen on tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Tämän kehityksen myötä Länsiradan toteutuminen on jälleen askeleen lähempänä, mikä voi tuoda merkittäviä muutoksia Etelä-Suomen liikenteeseen ja aluetalouteen.
Tämä uusi nopea raideyhteys, joka kulkee Espoosta Veikkolan, Vihdin, Lohjan ja Salon kautta Turkuun, ei ainoastaan paranna nykyisiä yhteyksiä, vaan tuo myös uusia paikkakuntia raideliikenteen piiriin. Tämä täyttää myös eurooppalaisen TEN-T-liikenneverkon edellytykset Helsingin ja Turun välisellä osuudella, mikä on oleellista Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Vaikka hanke toteutetaan kokonaisuutena, sen toteutus on jaettu kahteen vaiheeseen: ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan osuudet Espoo-Vihti-Lohja, Salo-Hajala ja Nunna-Kupittaa, kun taas toisessa vaiheessa toteutetaan osuudet Lohja-Salo ja Hajala-Nunna. Tällainen vaiheistus on järkevä taloussuunnittelun kannalta.
Hankkeen rahoitusjako noudattaa kesäkuussa 2024 tehtyä esisopimusta, jossa kuntien osuudeksi on sovittu 30,7 prosenttia. Valtion talousarvioon on varattu hankkeeseen 400 miljoonan euron rahoitusvaltuus, ja Länsirata Oy:lle on annettu oikeus hankkia enintään 500 miljoonaa euroa vierasta pääomaa. Nyt päätöksentekijöille esitetään, että kunnat sitoutuvat ensimmäiseen vaiheeseen yhteensä 400 miljoonalla eurolla ja toiseen vaiheeseen 300 miljoonalla eurolla, mikä korostaa kuntien sitoutumista kokonaisprojektiin. Kuntien tahtotila korostuu tässä, sillä ne ovat valmiita sitoutumaan koko radan rakentamiseen, koska todelliset hyödyt saadaan vasta kun koko ratayhteys on valmis.
- Hankkeen kokonaisbudjetti (arvioitu)
- Kuntien rahoitusosuus 30,7 %
- Vaiheistettu toteutus
- EU-tuet mahdollisesti
- Tuleva päätöksenteko
Kuntien sitoutuminen ja rahoitusvastuut
Kuntien virkajohdon neuvottelema kustannusten jako heijastaa sitoutumista hankkeeseen. Taulukon mukaan Salo ja Lohja sitoutuvat molemmat 52 miljoonan euron panokseen, Vihdin osuus on 45 miljoonaa euroa ja Kirkkonummen 26 miljoonaa euroa. Suurimmat rahoitusvastuut lankeavat Turun ja Espoon kaupungeille, jotka sitoutuvat molemmat 262,5 miljoonan euron panokseen. Nämä summat ovat merkittäviä kunnille, mutta ne ovat tarpeen hankkeen toteuttamiseksi. On tärkeää huomata, että näissä luvuissa ei ole vielä huomioitu mahdollisia EU-tukia, jotka voisivat keventää kustannuksia. Eri rahoitusmuotojen ajoituksesta sovitaan myöhemmin tarkemmin valtion ja kuntien kesken.
Kuntien kesken rahoitus jakautuisi seuraavasti:
| 1.vaihe | 2.vaihe | yhteensä | ||||
| Salo | 27 000 000 | 6,75 % | 25 000 000 | 8,33 % | 52 000 000 | 7,43 % |
| Lohja | 30 000 000 | 7,50 % | 22 000 000 | 7,33 % | 52 000 000 | 7,43 % |
| Vihti | 28 000 000 | 7,00 % | 17 000 000 | 5,67 % | 45 000 000 | 6,43 % |
| Kirkko- nummi | 15 000 000 | 3,75 % | 11 000 000 | 3,67 % | 26 000 000 | 3,71 % |
| Turku | 130 000 000 | 32,50 % | 132 500 000 | 44,17 % | 262 500 000 | 37,50 % |
| Espoo | 170 000 000 | 42,50 % | 92 500 000 | 30,83 % | 262 500 000 | 37,50 % |
| Kunnat yht. | 400 000 000 | 300 000 000 | 700 000 000 | |||
| Valtio | 400 000 000 | – | – |
Kuntien rahoitusvastuissa on selkeä ero ensimmäisen ja toisen vaiheen välillä. Ensimmäiseen vaiheeseen kunnat sitoutuvat yhteensä 400 miljoonalla eurolla, kun taas toiseen vaiheeseen sitoutuminen on 300 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Turku sitoutuu ensimmäiseen vaiheeseen 130 miljoonalla eurolla, kun taas Espoo panostaa peräti 170 miljoonaa euroa. Toisessa vaiheessa osuudet ovat Turun osalta 132,5 miljoonaa euroa ja Espoon 92,5 miljoonaa euroa. Vaikka valtio ei ole vielä tehnyt toisesta vaiheesta lopullista päätöstä, kuntien on sovittava siitä jo nyt osakassopimuksessa. Tämä osoittaa, kuinka tärkeänä kunnat pitävät koko ratayhteyden toteutumista.
Seuraavaksi valtion ja kuntien neuvottelut saatetaan loppuun, jonka jälkeen ehdotus etenee kuntien päätöksentekoon. Kunkin kunnan valtuusto tulee päättämään oman rahoitusosuutensa ja osakassopimuksen hyväksymisestä. Tämä päätöksentekoprosessi alkaa marraskuussa 2025. Tässä vaiheessa kuntien on punnittava hankkeen hyötyjä suhteessa taloudellisiin panostuksiin. On selvää, että Länsirata-hanke on suuri investointi, mutta sen uskotaan tuovan merkittäviä etuja alueen talouteen, liikenteeseen ja asukkaiden arkeen.
- Turun ja Espoon panokset
- Salo, Lohja, Vihti, Kirkkonummi
- Ensimmäinen vaihe vs. toinen vaihe
- Päätöksentekoprosessi kunnissa
- Hankkeen hyödyt
Mitä seuraavaksi Länsirata-hankkeessa?
Kunnat ovat nyt saavuttaneet neuvotteluissaan sen vaiheen, jossa päätöksenteko on seuraava askel. Tämä on kriittinen hetki hankkeen tulevaisuuden kannalta, sillä ilman kuntien hyväksyntää projekti ei voi edetä. Päätöksenteko on odotettavissa marraskuussa 2025, ja se tulee olemaan intensiivinen aika kuntien valtuustoille, asukkaille ja muille sidosryhmille. Tässä vaiheessa on tärkeää, että kaikki osapuolet ymmärtävät hankkeen koko laajuuden ja sen tuomat mahdollisuudet. Vaikka taloudelliset panokset ovat suuret, Länsiradan uskotaan tuovan pitkällä aikavälillä moninkertaisesti takaisin panostetut eurot.
Länsiradan myötä avautuu uusi aikakausi Etelä-Suomen liikenteessä. Se ei ainoastaan lyhennä matka-aikoja, vaan myös parantaa alueen saavutettavuutta ja houkuttelevuutta niin asuin- kuin yritystoiminnan kannalta. Uusi raideyhteys voi luoda uusia työpaikkoja, edistää kestävää kehitystä ja lisätä alueiden välistä yhteistyötä. Tässä vaiheessa on tärkeää, että kaikki osapuolet tekevät yhteistyötä ja varmistavat, että Länsirata toteutuu suunnitellusti.
Vaikka hanke on edennyt hyvin, on vielä paljon tehtävää. On tärkeää, että valtion ja kuntien välinen yhteistyö jatkuu saumattomasti, ja että mahdolliset EU-tuet saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti. Kuntien päätöksenteon jälkeen alkaa seuraava vaihe, jossa suunnitellaan ja toteutetaan radan rakentaminen. Tämä on pitkä prosessi, joka vaatii pitkäjänteisyyttä ja yhteistyötä kaikilta osapuolilta. Länsirata-hanke on investointi tulevaisuuteen, ja sen onnistuminen on elintärkeää koko Suomelle.
