Yksi Lohjan tulevaisuuteen asettuvista strategisista tavoitteista on ollut joukkoliikenteen kehittäminen. Sitäkin vanhempi tavoite on vuosikymmeniä lohjalaisten haaveissa ollut rautatieaseman saaminen Lohjalle, ja sitä myötä henkilöliikenteen palaaminen. Nyt nämä kummatkin näyttävät saaneen aikamoisen sykäyksen eteenpäin Lohjan kunnanvaltuuston hyväksyessä kiistelty Länsirata-hankkeen sopimus äänin 32–19 maanantai-illan kokouksessa.
Valtuuston valmistautuessa varsinaiseen äänestykseen, pyrkivät vielä osa valtuutetuista tuomaan oman mielipiteensä esille käymällä puhujapöntössä. Hankkeen käsittely venyi tunteihin, ja puhujapöntössä käytiin yli 40 kertaa. Kaikki puolueet kertoivat, ettei heillä ole ns. puoluepäätöstä, vaan jokainen valtuutettu sai äänestää omien mielipiteidensä perusteella, ja lopullinen äänestystulos oli pitkälti tämän näköinen. Länsirataa vastustivat pääosin Meidän Lohjan, Perussuomalaisten sekä Keskustan että Vihreiden valtuustoryhmien jäsenet, mutta myös SDP:n ja Vasemmistoliiton riveistä sekä Kristillisdemokraateilta löytyi ratahanketta vastustavia. Ainoastaan Kokoomuksen jokainen valtuutettu äänesti Länsiradan puolesta.
Mielipiteet Länsirataa kohtaan olivat jakautuneita ja monen vastustajan suurimmat vastustelun kohteet olivat hankkeen tuomat kustannukset kunnalle, sekä aikataulu. Hankkeen puolestapuhujat eivät yrittäneet madaltaa kulurakennetta, mutta toivat omissa puheissaan esille radan tuomia mahdollisuuksia. Puhumassa käyneistä suurin osa esitti hankkeen siirtämistä, tai uuden sopimuksen tekemistä hankeyhtiön kanssa, mutta lopulta valtuusto päätyi kuitenkin etenemään Länsiradan kanssa ehdotetun sopimuksen mukaisesti.
Lohjan tilanne
Lohja ei ole kasvanut vuosiin. Nykyisellään kaupungin tulot eivät ole riittäneet kulujen peittämiselle. Suomen ja Lohjan ikärakenne on muuttumassa, ja maan sisäinen muuttoliikenne on yhä kasvukeskuksiin suuntautuvaa, joista pääkaupunkiseutu on selkeä ykkönen – Lohja ei ole tästä kasvusta saanut mitään. Sen sijaan naapuri Kirkkonummi on kasvanut viimeisten parin vuosikymmenen aikana noin 18 000 ihmisellä – eli määrällä, mitä Lohja lähtee tavoittelemaan nyt radan tuomien mahdollisuuksien tukemana.
Lohjan nykyinen malli ilman rataa ei ole osoittautunut toimivaksi: lisääntynyt työttömyys, työpaikkojen omavaraisuuden pieneneminen, kaupungin verotulojen vaje verrattuna investointeihin ja kaupungin kuluihin: jotain oli pakko tehdä, ja valtuusto päätti lähteä Länsirata hankkeeseen. Hanke tarkoittaa sitä, että ensimmäisessä vaiheessa rakentuu yksiraiteinen junarata Espoosta Lohjalle, ja Lempoonsuolle rakentuu uusi alue Lohjansolmu. Uusi rakennettava rautatieasema, jonka rakentamisesta vastaa Länsirata, ja jonka ympärille kaupunki kaavoittaa uuden asuinalueen. Tästä 1-vaiheesta Lohjan kaupunki tulee maksamaan 30 miljoonaa euroa.
Länsirata ei tule olemaan taikasauva, jota heilauttamalla Lohjan päättäjät saavat Lohjalle tuhansia uusia lohjalaisia ja verotulot nousuun, mutta se antaa Lohjalle tasavertaisen asetelman verrattuna muihin pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueisiin.
Isoja kysymyksiä
Monet valtuutetut esittivät omissa puheenvuoroissaan isoja kysymyksiä esimerkiksi luontoarvoista, rakentamisesta ja radan kustannusten todellisesta merkityksestä Lohjan talouteen. Onko ratahankkeeseen lähteminen tuomassa Lohjalle verokorotuksia ja entisestään tiukempaa säästökuria, ja siirtyvätkö investointihankkeet hamaan tulevaisuuteen. Vai onko päätös piristysruiske alueen kasvulle yritysten ja uusien lohjalaisten kannalta?
Halutessasi voit käydä katsomassa puheenvuorot uudelleen YouTubesta, missä on näkyvillä kaikki Lohjan kaupunginvaltuuston viime vuosien kokouksen tallennettuina. Normaalisti nämä kokoukset saavat satoja katselukertoja, mutta maanantain kokous sai jo ensimmäisen iltansa aikana lähes 8000 katselukertaa.
Maanantaina tapasivat myös EU:n jäsenvaltioiden vastuuministerit aiheena muun muassa neuvoston kanta tulevaan CEF-ohjelmaan.
Kokouksen tuloksena syntyi Suomelle merkittävä positiivinen käänne, kun CEF-prioriteettien listalle nousi myös Helsinki–Turku–Tukholma-yhteys. Liikennehankkeiden on erittäin tärkeää olla mukana CEF-listalla, koska tämä tuo niille mahdollisuuden hakea EU-rahoitusta.
Myös Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarno Limnell pitää päätöstä merkittävänä voittona Suomelle ja Uudenmaan vaikuttamistyölle.
– Suomen suuret liikennehankkeet ovat keskeisiä paitsi kansallisesti myös Euroopan turvallisuuden ja pohjoisen huoltovarmuuden kannalta, ja ne ovat tärkeitä myös Suomen talouskasvulle, Limnell iloitsee.
Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén peräänkuuluttaa, että Suomen nykyisellä ja tulevalla hallituksella tulee olla nyt yhteinen visio Suomen saavutettavuudesta. Suuret liikennehankkeet tulee kotimaassa saattaa sille tasolle, että ne pärjäävät EU:n rahoituskilvassa.
Kokouksen muut aiheet
Länsiradan käsittelyn jälkeen kokouksessa oli 15 minuutin tauko, minkä jälkeen kokousta jatkettiin loppuen asioiden osalta. Oli selvää, että iso osa energiasta oli käytetty jo rata-asiaan, mutta hyvä huomion saivat myös muut kokouksessa olleet asiat, olihan Kisakallion tonttikaupat ja kaupungin Hinku 3.0 ohjelma heti Länsiradan jälkeen kokouslistalla.
Kisakallion kanssa tehtävä tonttikauppa ja mahdollisesti tuleva sinne rakentuva Lohja-Areena eivät saaneet kovin suurta keskustelua aikaiseksi, joskin Meidän Lohjan Jan Tallqvist ja Keskustan Kirsi Ferin toivat esille huolensa tämän hankkeen etenemisjärjestyksestä. Äänestyksessä valtuusto kuitenkin päätti selvin 44–7 äänin jatkaa alkuperäisen ehdotuksen mukaisesti.
Hinku 3.0 ohjelma sen sijaan sai enemmän keskustelua aikaiseksi, kylläkin monien liittäessä puheenvuoroonsa juuri päätetyn Länsirata hankkeen ja sen tuomat ympäristöasiat. Siinä missä useimmat puheenvuorot kiittelivät hyvin tehtyä ja laajan yhteistyön kaupungin virkamiesten ja kaupunkilaisten kesken saanutta ohjelmaa, moni myös näki työn vasta alkaneen.
Lohjan on ollut nyt 12 vuotta mukana HINKU-hankkeessa eli kohti hiilineutraalia kuntaa, ja vaikka Lohjan tähänastiset tulokset ovat olleet jopa keskivertoa parempia, tuo Länsiradan rakentaminen tälle työlle isoja haasteita. Siinä missä HINKU-hankkeessa kaupungin pitäisi huolehtia paremmin omista hiilinieluista ja ajaa metsän jatkuvan kasvun strategiaa, tulee rahalinjaus kaatamaan puita ja lisäämään luontokatoa. Toisaalta se tulee mahdollistamaan päästöjen vähentämistä tulevina vuosikymmeninä liikenteen siirtyessä enemmän rautatielle kuin yksityisautoiluun. Lohja on saanut siis hyviä tuloksia, mutta työ vaikenee ”helppojen” ratkaisujen tyrehtyessä.
Kokouksessa käsiteltiin myös Lohjan laaja hyvinvointikertomus 2023-25, jonka pääsanoma oli selkeä: toisaalta on menty eteenpäin, mutta tekemistä on vielä paljon mm. yksinäisyyden torjumisessa niin nuorten kuin ikäihmisten osalta. Lohjan yksi vetovoimatekijöistä on ollut turvallisuus, ja työtä pitää jatkaa tämän säilymiseksi. Kertomuksen käsittelyssä nousi esille toive saada Lohjalle uusi HYTE-lautakunta eli oma lautakunta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiselle Lohjalla. HYTE-lautakunnan ottivat esille mm. SDP Markku Saarinen sekä Vasemmistoliiton Birgit Aittakumpu.
Lohjan nuorisovaltuustolle suora aloiteoikeus
Lohjan valtuusto päätti antaa nuorisovaltuustolle suoran aloiteoikeuden kaupunginvaltuuston kokouksiin. Vastaava oikeus on ollut monissa suomalaisissa kaupungeissa ja kunnissa jo vuosia.
Lohjan nuorisovaltuuston edustaja Venla Patinen kertoikin omassa puheenvuorossaan olevansa iloinen tästä päätöksestä. Hän uskoi tämän tuovan nuoria lohjalaisia lähemmäksi poliittista päätöksentekoa, ja nuorisovaltuuston tuottavan hyvien ideoiden kautta Lohjaa tulevaisuudessa auttavia aloitteita. Nyt viimein myös Lohjan nuorisolla on suora kanava vaikuttamiselle aloitteiden kautta.
