Vielä jokin aika sitten saatettiin aikuista mobiilipelien tai tietokonepelien pelaajaa hieman ihmetellä, mutta tosiasia on, että sitten kotitietokoneiden ja konsolipelien tulon koteihin 80-luvulla, on pelaaminen laajentunut kattamaan kaikki ikäluokat ja sukupuolet. Kun samalla vielä tekninen kehitys on tuonut pelit mobiililaitteisiin, on aivan tavallista, että aikuisetkin pelaavat erilaisia mobiilipelejä odottaessaan linja-autoa, ollessaan kahvitauolla tai istuessaan kotonaan sohvalla.

Pelaamisesta on tullut yksi niistä harrastuksista, joihin käytämme paljon aikaa, ja johon voi huomaamattaan jäädä tunneiksi kiinni. Pelaaminen ja siihen liittyvät liiketoiminnot ovat myös maailmanlaajuisesti miljardiluokan liiketoimintaa, josta muutama vuosi sitten puhuttiin jopa suomalaisen viennin pelastajana.

Suomi kehityksessä kärjen mukana

Suomesta on tullut pelitalojen maa, mutta suomalaisuus näkyy peleissä harvoin, sen sijaan otsikoissa ovat olleet esillä ulkomaille myydyt suomalaiset yritykset kuten Supercell, josta maksettiin miljardeja. Mutta miksi näin tapahtui?

Aasiasta lähtöisin oleva siirtyminen mobiilipelaamiseen johtui alun perin siitä, että Aasiassa koteihin tilatut nettiliittyvät ovat aivan liian kalliita useimmalle netin käyttäjälle, joten oli loogista, että sekä sovellukset että pelit siirtyvät mobiiliin. Tämä kehitys on sitten lähtenyt rullaamaan Aasiasta muualle maailmaan, ja tätä kehitystä tukemaan ovat isot aasialaiset yritykset, kuten Tencent, ostaneet sitten sekä eurooppalaisia, että amerikkalaisia sovellus- ja peliyrityksiä.

Samalla kun pelit ovat siirtyneet mobiiliin, on meidän arkemmekin hallinta siirtynyt monelta osin älypuhelimemme hallittavaksi – vai koska viimeksi kävit pankissa, tai avasit oikean kalenterin tai käytit kameraa, joka ei olisi älypuhelimessasi?

Pelaamisesta on tullut ajanvietteen lisäksi monelle myös oikea ammatti, Puhutaan peliammattilaisista, jotka pelaavat maailman turnauksissa toisia pelaajia vastaan. Ennen digi-aikaa nämä pelit olivat shakki, backgammon, bridge, pokeri tyyppisiä pelejä, mutta näin 2020-luvulla puhutaan peliammattilaisista, jotka pelaavat joukkueissa toisia joukkueita vastaan tietokone- ja mobiilipeleillä. Itseasiassa menneen viikonlopun aikana Suomi-Ruotsi maaottelussa oli ensimmäistä kertaa mukana myös elektronisen urheilun ottelut (YLE ei seurannut koko lajeja, mutta Iltasanomat raportoi tuloksista).
Pelaaminen on siis jo muutakin kuin vain ajanvietettä, se on kymmenille suomalaisille jopa ammatti, ja pelaamisen ohessa ammatin ovat saaneet myös monet tekniset tukihenkilöt, striimaajat ja juontajat. Peliala on laajentunut entisestään.

Peliala on Suomessa sekä itse pelien koodaamista, että pelien ammattitasoista pelaamista.

Tulevaisuuden näkymät

Suomi on pieni maa. Me olemme pärjänneet hyvin maailman urheiluturnauksissa tänäkin vuonna. Olemme nähneet Susijengin voittavan ennätyspiste-erolla Puolan EM-kisoissa, ja naisten jääkiekkomaajoukkueen taaperruksen MM-kisoissa. Pelaaminen on tulevaisuudessa yksi näistä seurattavissa urheilulajeista. Se on sitä jo nyt.

KO