Traditiot, vanhanaikainen palkitsemisjärjestelmä ja resurssipula ohjaavat hoidon sisältöä, minkä seurauksena paljon tarpeellista hoitoa jää tekemättä.

Vuosina 2001–2013 viiden eteläsuomalaisen terveyskeskuksen tietokannoista poimitut hoitotiedot osoittavat että aikuisilla tavallisimmat toimenpiteet olivat hampaiden paikkaus (24%), tarkastukset (16%) ja röntgenkuvaukset (13%). Hampaiden kiinnityskudosten hoito (8%) sekä ehkäisevät toimenpiteet ja neuvonta (4%), olivat harvinaisia ja protetiikka (<1%) puuttui hoitovalikoimasta lähes kokonaan.

Vuosien 2001–2002 hammashoitouudistuksen jälkeen myös yli 40-vuotiaat aikuiset saivat hakeutua terveyskeskuksiin ja kiireellinen hoito tuli järjestää koko väestölle. Tutkimusterveyskeskuksissa 40–64-vuotiaiden kävijöiden määrä olikin lähes kaksinkertaistunut ja eläkeikäisten viisinkertaistunut 13 vuoden aikana. Nuorempien määrä pysyi lähes entisellään. Koko tutkimusaikana 78% kuntien aikuisväestöstä oli käynyt terveyskeskushoidossa ainakin kerran. Voi siis todeta, että terveyskeskus on tärkeä väestön suun hoitopaikka.

Väestötutkimusten mukaan aikuisillamme on huomattavasti enemmän proteettisen ja kiinnityskudosten hoidon tarvetta, kuin muissa pohjoismaissa, mutta näitä ei siis terveyskeskuksissa hoideta. Tutkimuksen esiin tuomat hoitotiedot antavat aiheen pohtia syitä hoidon vinoutumiseen: kun terveyskeskukset perustettiin 70-luvulla, hampaiden hoitoon pääsivät vain lapset ja vähitellen nuorimmat aikuiset. Hoidon laajennus keski-ikäisiin ja vanhempiin aikuisiin olisi vaatinut lisää aikuisten hoitoon tottunutta työvoimaa, mutta sitä ei juurikaan saatu. Sen lisäksi koko alalta olisi vaadittu ennakkoluulottomuutta uusia toimintatapojaan: tehostaa työnjakoa ja porrastaa aukioloaikoja, jotta aikuisetkin olisi saatu kutsujärjestelmän piiriin.

Paikkojen ja tarkastusten määriin perustuvat toimenpidepalkkiot peruspalkan lisänä  ohjasivat hoitoa juuri näihin toimenpiteisiin – tutkitusti palkitsemisella on vahva ohjaava vaikutus. Myös tärkein asia väestön kannustaminen ja ohjaaminen hyvään suuhygieniaan ja omahoitoon on päässyt unohtumaan Jokainen toimenpide, jota ei tarvitse tehdä on kaikille osapuolille säästöä.

Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä open Access julkaisusarjassa, BMC Oral Health.