Äitienpäivää on vietetty Suomessa vuodesta 1918 lähtien. Isät puolestaan saivat merkkipäivänsä vasta 70-luvun alussa (juhlapyhät.fi). Äitienpäivänä äitejä hemmotellaan mm. kukkasilla, lahjoilla, korteilla, äitienpäivälounailla tai tuomalla aamiainen sänkyyn. Lohjan Museon amanuenssi Iiris Kankaanpää kertoo, että äitienpäivän, kuten monen muunkin juhlapyhän, viettoon liittyvien perinteiden vakiinnuttaminen juontaa juurensa Suomen koululaitokseen.

–Koululaitos on ansiokkaasti vakiinnuttanut tapoja ja perinteitä. Monet niistä ovat peräisin kansakoulusta ja niiden aktiivisilta opettajilta, jotka toimivat monessa roolissa yhteisöissään. Oma äitini on kertonut, että heidän pienessä maaseutukoulussaan 1950-luvun lopussa äitienpäiväjuhla oli iso, koko kylän tapahtuma, johon lapset harjoittelivat ohjelmaa pitkään ja hartaasti, sanoo Kankaanpää.

Pullantuoksuinen äiti on klassikkoihanne, mutta äitejä on monenlaisia. Roolit ja ajatukset niin äidistä kuin perheestäkin ovat muuttuneet ajan kuluessa. Kankaanpää toteaa, että äidin, isän ja lasten muodostama ydinperhe nähtiin pitkään yhteiskunnan rakenteita koossa pitävänä voimana, mutta sittemmin perhekäsitys on laajentunut. Nykyään perheitä onkin jo hyvin monenlaisia uusioperheistä sateenkaariperheisiin.

Äitienpäiväkortti 1930-luvulta.

Äidin ja naisen rooli on muuttunut karjaa hoitavasta kotiäidistä tasa-arvoiseksi perheen elättäjäksi

Yhteiskunnallisesti äidin ja naisen rooli on muuttunut paljon viimeisen sadan vuoden aikana, kun naisetkin ovat siirtyneet työelämään. Perheen sisällä taas isän rooli on muuttunut enemmän tasa-arvon lisääntymisen myötä. Nykyään isätkin osallistuvat monessa perheessä yhtäläisesti kotitöihin ja lastenhoitoon. Perinteinen tehtäväjako on muuttunut ja nykyään vanhempien välisessä tasa-arvossa ollaan niin pitkällä, että perheen elättäjä voi olla hyvin nainen ja mies voi jäädä kotiin lasten kanssa. Miten tähän asti on tultu? Kankaanpää kertoo, että yhteiskunnallisesti suurimmat murrokset tapahtuivat sota-ajan ja kaupungistumisen myötä.

–Perinteisesti äiti toimi kodinpiirissä, mutta sota-aikana naisetkin joutuivat kotirintamalla miesten töihin esimerkiksi tehdastyöhön.

Naisille langenneet miesten työt käsittivät kaikkea oman tilan peltotöistä pommitehtaissa tehtävään työhön. Perinteisesti karjanhoito oli ollut naisten tehtävä, mutta peltotyöt ja hevosten hoito miesten. Miten naiset selvisivät uusista tehtävistään?

–Uskon, että sisulla ja organisointitaidoilla niistä selvittiin. Olen lukenut mummoni sota-ajan kirjeitä. Hän tuskailee niissä kiirettä, kun aika piti saada riittämään taloustöihin, karjanhoitoon ja peltotöihin, mutta apuvoimia oli vähän. Loppujen lopuksi kaikki kuitenkin tuli hoidettua. Naiset joutuivat venymään uskomattomiin suorituksiin, kertoo Kankaanpää.

Kun nuoret miehet olivat sodassa, neuvoja saatiin myös kotirintamalle jääneiltä vanhoilta miehiltä. Vaikka sota loppui, naisia tarvittiin mukaan sodan jälkeiseen jälleenrakentamiseen. Yhteiskunnallinen kehitys vei vähitellen kohti kaupungistumista ja sen myötä myös kunnallista päivähoitoa.

–Kunnallisella lastenhoidolla on ollut yhteiskunnallisessa kehityksessä äärettömän merkittävä asema. Agraariyhteisössä pienistä lapsista huolehtivat isovanhemmat, perheen vanhemmat lapset tai piiat. Perheet olivat laajempia.

Kun kaupungistuminen kiihtyi, varakkailla oli kyllä lastenhoitajat, mutta kuka huolehti tehdastyöläisten lapsista? Lähipiiristä saattoi löytyä hoitajia, mutta paine kunnallisen päivähoidon järjestämiseen kasvoi.

–Kunnalliset palvelut kehittyivät paljon 70-luvulla. Tapahtui suuri rakennemuutos, kun maalta muutettiin kaupunkeihin työn perässä. Silloin myös päivähoito oli pakko järjestää. Ennen myös yksityisiä perhepäivähoitajia oli paljon enemmän. He paikkasivat kunnallisen lastenhoidon puutteita, Kankaanpää kertoo.

Myös Lohjalla nähtiin 70-luvulla sama kehitys kuin muuallakin Suomessa. Väkeä muutti lisää muualta maasta ja lähiöitä rakennettiin. Ensimmäinen lähiö rakennettiin Ojamolle. Lohjalla naiset työllistyivät mm. elektroniikka- ja muoviteollisuuteen. Lohjan vanhin päiväkoti (nykyiseltä nimeltä Lintula) on toiminut samalla paikalla vuodesta 1955.

Kankaanpää tiivistää, että yhteiskunnalliseen kehitykseen ovat vaikuttaneet myös erilaiset perhevapaamallit, joiden avulla äitiysloma on pidentynyt vuosien saatossa useilla kuukausilla sekä mm. terveydenhuollon osalta neuvolatoiminta, joka alkoi Lohjalla vuonna 1930. Yhdessä nämä eri tekijät ovat johtaneet hyvinvointiyhteiskunnan muodostumiseen.

SMS

Äitienpäiväkortti 1930-luvulta.