Päivät alkavat taas pian pidentyä, ja monen mielessä pyörii jo kesämökille pääsy. Aivan kaikilla mökkiranta ei kuitenkaan ole enää ensi kesän uintiin tai veneilyyn sopiva.

Vesistön pohjan nouseminen ja vesikasvien valloilleen pääsy ovat luonnollisia, joskin virkistyskäyttöä hankaloittavia prosesseja. Oman rannan käyttökelpoiseksi saa kutsumalla ruoppauksen ammattilaiset paikalle.

Milloin kannattaa ruopata?

Ensiajatuksena saattaisi luulla, että vesistön pohjan kaivuu olisi kannattavinta kesällä. Asia on lähes päinvastoin.

Ensiksi mainittakoon, että kesä on juuri sitä sesonkiaikaa, kun meistä useimmat suuntaavat mökeille. Ruoppaus edellyttää isoja laitteistoja, joiden käytöstä seuraa lähes poikkeuksetta jonkinlaista meluhaittaa. Mökillä oleskelu ei siis ole itselle saati sitten naapureillekaan ruoppauksen aikana mielekästä.

Talvella kaivaminen ja maansiirto voidaan hoitaa jäältä ilman järvenselälle rakennettavia erillisiä lauttoja, mikä tekee prosessista nopeampaa ja helpompaa. Samalla pohjan myllertämisestä johtuva veden samentuminen saadaan minimoitua.

Tämä typpi- ja fosforipitoinen maa saadaan kuljetettua valittuun läjityspaikkaan kätevästi, kun maa-aines kuljetustyöstä ei aiheudu meluhaittaa mahdollisille muille mökkeilijöille.

Ruoppauksen aloitus

Talviruoppaus on suositeltavaa etenkin isoille ruoppauksille, mutta tällöin on varmistettava, että jäät eivät ole laitteistoille liian heikot. 

Oman mökkirannan siistimistä pohtivan kannattaa ryhtyä toimiin heti alkuvuodesta, sillä ruoppauksia tehdään pääsääntöisesti syyskuu-huhtikuu-välillä. Vielä maaliskuussa ruopata saa melko vapaasti. Huhtikuussa ELY-keskukseen tulleita ilmoituksia siivilöidään tarkemmin; tämä kun on lintujen pesinnän ja kalojen kutemisen aikaa.

Kun mielessä on ruoppaus Lohja, kannattaa prosessin suunnittelu aloittaa mahdollisimman pian. Näin lähiranta saadaan valmiiksi sopivasti ensi kesän käyttöä varten. Ruoppaus on monitasoinen prosessi, jonka valmisteluille on varattava tarpeeksi aikaa.

Luvat ja rannan ruoppaus

Ruoppaukseen ei voi alkaa ihan miten vain. Toimeen käytettävien varojen ohella tärkeää on huomioida eri vaiheiden ajoitus, ympäristövaikutukset sekä mahdolliset luvat.

Ennen ruoppaussuunnitelmiin lähtöä tärkeää on keskustella aiheesta mahdollisten mökkinaapureiden kanssa. Isoista kaivuutöistä seuraa meluhaitan ohella veden samentumista, joka ei ainakaan sesonkiaikana ole kovinkaan mielekästä.

Ruoppaustöiden kohteena olevan vesialueen omistajalle suunnitelmista on kerrottava vähintään 30 vuorokautta ennen töiden aloitusajankohtaa. Tämän lisäksi kaikista ruoppauksista on tehtävä maksuton ilmoitus ELY-keskukseen.

Tilavuudeltaan yli 500 m3 ruoppaukselle tulee aina hakea lupa aluehallintovirastosta. Kaivuusta jääneitä massoja ei saa läjittää vesialueelle ilman aluehallintoviraston lupaa, eikä toisen maa-alueelle ilman omistajan suostumusta.

Ruoppaus tulee tehdä ammattitaidolla

Ruoppausprosessin kaikki vaiheet on tärkeä tehdä huolellisesti. Näin minimoida voidaan ympäristöhaitat sekä vaihekohtaiset ongelmat.

Suunnitteluvaiheessa ammattitaito tulee tarpeen olosuhteiden, käyttötarpeiden sekä ongelmien kartoituksessa. Samalla valittua tulee sopivin laite juuri oman rannan ruoppaustarpeisiin.

Tärkeää on myös oikea ruoppausmassojen sijoitus ja maisemointi. Massat eivät saa valua takaisin veteen sateen mukana, muttei niistä myöskään tulisi aiheutua merkittävää visuaalista haittaa.

Mihin tarkoituksiin ruoppaus oikein sopii?

Yksityishenkilöt voivat hyötyä ruoppauksesta monin tavoin. Kaivuulla voidaan saavuttaa muun muassa seuraavia vaikutuksia:

  • Mökkirannan vedenpohjan alentaminen, jotta veneily ja uinti voivat tapahtua jälleen mielekkäästi.
  • Vesikasvien pois kaivaminen uinnin mielekkyyden ja mökkirannan yleisilmeen parantamiseksi.
  • Vedenpohjan alennus laituria tai muita vedenalaisia rakennelmia varten
  • Vesistön tilan parantaminen

Tärkeää on muistaa, että ruoppauksella on aina jonkinlainen vaikutus ympäröivään ekosysteemiin. Haittavaikutuksia voidaan minimoida hoitamalla töiden ajoitus ja jälkihoito oikein, mutta kaivuuseen ei silti tule alkaa kevein syin. 

Matalat ja vehreät rannat ovat monien eliöiden kasvu- ja elinalueita, ja pohjien sekä kasvuston kaivuu voivat vaikuttaa näihin hyvinkin ikävästi. Mökkirannan ilme voi muuttua ruoppauksen seurauksena merkittävästi, ja siksi huolellinen suunnittelu on tarpeen niin itse kaivuiden kuin läjityksenkin tapauksessa.

Kommentoi kirjoitusta