Enäjärven kunnostussuunnitelma on valmistunut. Suunnitelman mukaan järven tilan parantaminen edellyttää sisäisen kuormituksen vähentämistä. Nykyistä huomattavasti tehokkaampi hoitokalastus, petokalatoimet ja maltillinen kemikaalikäsittely ovat keskeisimpiä keinoja sisäisen kuormituksen vähentämiseen Enäjärvessä. Ulkoisen kuormitukseen voidaan puolestaan vaikuttaa tehokkaimmin kunnostamalla jo rakennettuja kosteikkoja. Valuma-alueen herkästi kuluville (erodoituville) peltoalueille voisi lisäksi levittää maanparannusaineita.

Suunnitelma laadittiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) koordinoimassa Siuntionjoki 2030 -kunnostushankkeessa. Kunnostussuunnitelmassa esitetään kunnostustyön vuosisuunnitelma vuosille 2020–2030.

–Siuntionjoen vesistöalueella laaditun Elinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki 2030 -vesistövision tavoitteena on laatia kaikille huonokuntoisille valuma-alueen järville kunnostussuunnitelmat sekä aloittaa pitkäjänteinen kunnostustyö, kertoo hankkeen projektipäällikkö Anu-Suonpää-Espinola.

Vihdin Enäjärvi on matala ja savimaiden ympäröimä, Siuntionjoen vesistöalueen latvajärvi. Järvi on alueellisesti tärkeä ja se sijaitsee Nummelan keskustan kupeessa. Järvi on luokiteltu välttävään ekologiseen tilaan.

–Enäjärven alapuolella on useita järviä, jotka hyötyisivät huomattavasti Enäjärven vedenlaadun paranemisesta, lisää vesistöasiantuntija Katja Pellikka.

Ravinteita ja sinilevää

Suunnitelman laadintaa varten vanha tutkimustieto käytiin läpi ja järvestä tehtiin uusia vesi-, plankton-, pohjaeläin- ja kalatutkimuksia. Enäjärven ulkoista ja sisäistä kuormitusta ja niiden vähentämistarvetta mallinnettiin. Tutkimustulosten perusteella Enäjärven vesi on tätä nykyä erittäin ravinteikasta ja kasviplanktonlevien määrä on suuri. Kasviplanktonlevät ovat lähes pelkästään haitallisiksi luokiteltuja sinilevälajeja. Tämä siitäkin huolimatta, että järveen valuvien ravinteiden määrä on vuosien kuluessa selvästi pienentynyt.

–Enäjärven sisäinen kuormitus pitää yllä edelleen hyvin voimakasta perustuotantoa, painottaa Pellikka.

Vesinäytetulosten sekä aikaisemmin tehtyjen sedimenttitutkimusten perusteella järvi on voimakkaan sisäkuormitteinen. Enäjärven eläinplankton on lisäksi pienikokoista ja siitä puuttuvat lähes täysin suurikokoiset vesikirput, jotka pystyisivät laiduntamaan leviä tehokkaasti. Kalasto on runsas ja särkikalavaltainen, sillä hoitokalastus on viime vuosina ollut liian tehotonta. Järven petokalakanta on kuitenkin vahva.

Enäjärvi on luontaisestikin rehevä, mutta Nummelan jätevesien laskeminen tammikuuhun 1976 asti sai järven huonoon kuntoon. Järvi on kärsinyt massiivisista sinileväkukinnoista, sameudesta, kalataudeista, kalojen maku- ja hajuhaitoista sekä kala- ja simpukkakuolemista. Järven vedenpintaa laskettiin metrin verran vuonna 1928, millä on ollut myös osuutta järven rehevöitymisessä.

Pitkäjänteistä työtä järven pelastamiseksi

Kunnostustyö alkoi vuonna 1993, kun Vihdin kunta aloitti Enäjärvi-projektin. Vihdin Enäjärven vesiensuojeluyhdistys ry (nykyisin Siuntionjoen latvajärvien suojeluyhdistys ry, Lasy Ry) on ollut vastuussa kunnostustoimien käytännön työstä. Järveä on tutkittu vuosien kuluessa poikkeuksellisen paljon ja monipuolisesti muun muassa opinnäytetöissä, ja se on ollut pilottikohteena useissa hankkeissa. Paikalliset aktiivit ovat toimineet pitkäjänteisesti järvensä pelastamiseksi ja saaneet kerättyä ylimääräistä rahoitusta järven toimiin.

–Kunnostussuunnitelma on selkeä kokonaisuus ja tienviitta jatkaa samaan suuntaan mihin on aiemmin kuljettu, Lasy Ry:n varapuheenjohtaja Juha Uusitalo toteaakin.

Enäjärveä on vuosien kuluessa hapetettu, hoitokalastettu eri tavoin ja istutettu petokaloja sekä kunnostettu hauen kutualueita. Valuma-alueelle on rakennettu lähes 20 laskeutusallasta tai kosteikkoa, joista osa on suunniteltu puhdistamaan taajamien hulevesiä. Laskeutusaltaita ja kosteikkoja on vuosien kuluessa myös tyhjennetty ja kunnostettu. Pelloille on perustettu suojakaistoja ja -vyöhykkeitä ja Torholanojaan on asennettu kemikaaliannostin. Suojeluyhdistys, Vihdin kunta ja LUVY osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkoston toimintaa ovat vuosittain järjestäneet Vihdin vesistöpäivät.

–Kunnostussuunnitelma on hieno jatkumo Enäjärven kunnostustyössä ja valmistui juuri oikeaan aikaan. Erityistä arvoa tuovat analyysit pitkästä historiatiedosta ja uudet täydentävät tutkimukset. Iso kiitos LUVY:lle ja suunnitelman tekijöille, jotka kaikki ovat huippuasiantuntijoita! Ensimmäistä kertaa pitkäjänteinen Enäjärven kunnostus on ohjelmallista työtä, iloitsee ympäristöpäällikkö Sari Janhunen Vihdin kunnasta.

Siuntionjoki 2030- hanketta rahoittavat vuonna 2020 alueen kunnat: Vihti, Lohja, Siuntio, Inkoo ja Kirkkonummi, sekä Rosk’n Roll Oy Ab ja Uudenmaan virkistysalue yhdistys ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Ympäristöministeriö rahoittaa Siuntionjoki 2030 -hanketta vuosina 2020–2022 vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % toteutuneista kustannuksista.

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Kommentoi kirjoitusta