Anttilan koulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Satu Tammela tekee etätöitä kotonaan keittiön pöydän ääressä. Kodeissaan opiskelee nyt myös suurin osa oppilaista. Tammela kertoo, että pienen alkukankeuden jälkeen etäopetus on lähtenyt sujumaan hyvin.

–Lohjalla etäopetus on otettu haltuun hyvin ja kokonaisvaltaisesti, Tammela iloitsee.

Hän kertoo, että asiat ovat lähteneet hyvin rullaamaan tekniikankin osalta, vaikka vuorokaudessa tehtiin melkoinen digiloikka. Suuri kiitos siitä kuuluu niille, jotka opastivat opettajia tekniikan hallinnassa.

–Suuri osa opettajistakin työskentelee nyt kotona. Osalla on ollut jo aiemmin jonkinlaisia valmiuksia etäopetukseen, mutta ei kaikilla. Välillä on jouduttu soittamaan toisillemme, kun jokin asia ei ole toiminut. Lisäksi meillä on ollut hyvät digitutorit. Osasimme myös odottaa etäopetuksen alkua jo sitä edeltävällä viikolla ja valmistautua siihen. Valmensimme myös oppilaita, Tammela kertoo.

Alussa verkon kuormitus hankaloitti etäopetusta esimerkiksi vaikeutena opetusvideoiden lataamisessa, mutta nyt siitäkin pulmasta on päästy ja tekniikka toimii.

Kekseliäisyyttä koulutehtäviin

Tammela opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta.

–Se on kiitollinen aine etäopetuksen kannalta, koska oppilaat pystyvät tekemään tehtäviä pitkälti itsenäisesti. Esimerkiksi matematiikkaa joutuu opettamaan eri tavalla.

Tammela ei ole pitänyt etänä opetustunteja, jotka alkavat videoyhteyden välityksellä tiettynä kellonaikana, vaan jakanut oppilaille tehtävät, jotka päivän aikana tulee tehdä. Lisäksi on pidemmällä aikavälillä työstettäviä tehtäviä. Apuna etäopetuksessa käytetään erilaisia sähköisiä alustoja, kuten Google Classroom ja Google Meet. Osa niistä on ollut käytössä jo aiemminkin, mutta muutos on nyt silti suuri, sillä etäopetukseen niitä ei ole ennen käytetty.

–Laitan oppilaille päivittäin tehtäviä, opetusvideoita ja linkkejä. Tapaan myös Google Meetissä jokaisen opetusryhmäni kerran viikossa. Silloin jutellaan, miltä oppilaista tuntuu, mitä heille kuuluu, onko tehtävien kanssa ollut vaikeuksia ja tarvitsevatko he esimerkiksi lisäaikaa niiden tekemiseen. Olemme myös jutelleet päivän rytmittämisestä ja siitä ehtivätkö oppilaat esimerkiksi ulkoilla. Moni selvästi kaipaa rupatteluhetkeä, Tammela sanoo.

Uudenlaisia ratkaisuja ja kekseliäisyyttäkin on päässyt nyt käyttämään.

–Hyvin tässä pystyy luovimaan. Äidinkielessä voi teettää niin monenlaisia tehtäviä. Esimerkiksi yhden ryhmän kanssa teimme kirja-arvostelun sijaan elokuva-arvostelun, koska kirjasto on kiinni, eikä oppilailla ollut siksi kirjoja. Kokeenkaan pitäminen ei ole välttämätöntä, vaan sen voi korvata esimerkiksi portfoliolla, Tammela kuvailee joustavia ratkaisuja.

Viime aikoina on puhuttu paljon etäopetukseen siirtymisen vaikutuksista opetuksen tasoon.

–Luotan ja uskon siihen, että opetus on nyt yhtä tasokasta kuin ennenkin, vaikka on jouduttu joustamaan ja opetuksen sisältöjä karsimaan ja priorisoimaan. En ole huolissani myöskään arviointien toteuttamisesta. Arviointi on jatkuvaa, ei se ole kiinni esimerkiksi yhdestä kokeesta, Tammela muistuttaa.

Etäopetus vaatii luovia ratkaisuja ja joustamista. Yhteys oppilaisiin voidaan ottaa vaikka keittiön pöydän äärestä. (Kuva: Satu Tammela)

Suurin osa on sopeutunut hyvin etäopetukseen

Tammelan kokemuksen mukaan suurin osa oppilaista on sopeutunut etäopetukseen hyvin, mutta jotkut ovat kokeneet sen myös hankalaksi.

–Suurimmalla osalla oppilaista menee kivasti. Jotkut sanovat, että etäopetus sopii heille todella hyvin. Toiset taas kaipaavat luokkaopetusta ja kontakteja sekä toisiin oppilaisiin että opettajaan. Joillekin oppilaille etäopetus voi olla haaste myös siksi, että omia toimintatapoja joutuu muuttaman, eikä enää saa niin henkilökohtaista ohjausta.

Kaikkien oppilaiden tarpeet pyritään kuitenkin huomioimaan myös poikkeustilanteessa.

–Meillä on moniammatillinen tiimi tukemassa oppilaita, jotta kukaan ei jää huomiotta ja putoa joukosta.

Moniammatilliseen tiimiin kuuluu se koulusta tuttu porukka, joka oppilaiden tukena on normaalioloissakin, kuten kuraattori, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi ja koulunkäynnin ohjaajat.

Osalla nuorista myös vuorokausirytmi voi mennä sekaisin, kun kouluun ei tarvitsekaan herätä ja yöpaidassa voi vierähtää puoli päivää. Uudessa rytmissä on ollut haasteensa myös opettajalle.

–Oman työn rajaaminen ja oma jaksaminen haastavat, kun työn ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät. Etenkin alussa tuli tehtyä ympäri pyöritä päiviä, Tammela toteaa.

Kriisi tuo esille tärkeät asiat

Koronapandemian vuoksi tilanne on nyt maailmanlaajuisestikin poikkeava ja haasteita riittää, mutta voisiko tästä kaikesta seurata jotain hyvää koulumaailmalle?

–Ainakin opettajien digipelko on poistunut nyt hyvin. Olemme oikeita konkareita jo, Tammela naurahtaa.

Hän uskoo, että poikkeava tilanne voi vaikuttaa myös arvoihin ja koulunkäynnin arvostukseen.

–Silloin sen huomaa, miten tärkeä osa nuoren arkea koulu on, kun se viedään ja asiat tehdään uudella tavalla.

Hän kertoo omista teini-ikäisistä lapsistaan, jotka vielä talvella olisivat mieluummin jääneet kotiin kuin menneet kouluun, mutta nyt tilanne on toinen.

–Nyt he menisivät mielellään kouluun. Päivät tuntuvat pitkiltä ja elämänpiiri on pienentynyt.

–Joskus tarvitaan kriisi näyttämään, mikä on tärkeää, Tammela tiivistää.

SMS