Filatelia eli tuttavallisemmin postimerkkeily on maailman suosituin keräilyharrastus. Maailman ensimmäinen postimerkki ”Penny Black” ilmestyi Englannissa vuonna 1840. Samalla ilmestyivät ensimmäiset ehiöt eli kirjeet, joihin maksuarvo oli valmiiksi painettu.

Suomen ensimmäiset postimerkit ilmestyivät vuonna 1856, ensimmäiset ehiöt jo vuonna 1845 – kolmantena maana maailmassa. Suomessa on julkaistu kaikkiaan noin 2 000 ja maailmanlaajuisesti noin miljoona erilaista postimerkkiä. Postimerkkien lisäksi filateelisia keräilykohteita ovat mm. erilaiset postileimat, kulkeneet postilähetykset, postimerkkivihot ja ehiöt.

Postimerkkejä ja -kortteja voi kerätä monella tavalla. Postimerkkien ja -korttien keräilyä ei tarvitse rajoittaa mihinkään valmiiseen malliin, vaan jokainen voi kerätä omaksi ilokseen juuri niin kuin itse haluaa.

Suosituimpia keräilyalueita:

– Perinteinen Filatelia: Maakokoelmat. Koko maailma, tutkimuskokoelmat.

– Postihistoria: Laiva-, lento-, rautatieposti. Kotiseutukokoelmat ovat myös suosittuja.

– Aihefilatelia: Tiettyyn aiheeseen tai teemaan liittyvä filateelinen materiaali ja tarina siitä.

– Avoin Filatelia: Muistuttaa aihefilateliaa, mutta siinä kerätään myös ei-filateelisia kohteita.

– Ehiöfilatelia: Kirjekuoret ja postikortit, joihin maksuarvo on valmiiksi painettu.

– Postikortit: Kuvapostikortit ovat nykyisin hyvin suosittu keräilyalue. Ne eivät varsinaisesti ole filateliaa, mutta monet filatelistit keräävät myös kortteja.

Postimerkeillä on merkitystä

Postimerkit ovat aikansa kuvia ja historiansa saatossa ne ovat sopivissa oloissa nostaneet myös suuria tunteita. Tom of Finland -postimerkit herättivät huomiota heti kuva-aiheiden julkaisemisen jälkeen vuonna 2014. Postimerkkien tultua myyntiin keskustelu käynnistyi uudelleen, tällä kertaa jotkin postimerkkien myyntipisteet päättivät olla ottamatta merkkiä myyntiin.

Suomen kohu ei kuitenkaan ole ainutlaatuinen postimerkkien historiassa. Hieman samankaltaista moraaliin ja sopivaisuuteen liittyvää kuohuntaa oli 1930-luvun Espanjasta. Taiteilija Francisco de Goyan kunniaksi julkaistussa merkissä oli kuvattuna alaston nainen Goyan teoksesta.

Kiistellyt postimerkit voivat myös olla keräilyharvinaisuuksia. Esimerkiksi Itävallassa päätettiin julkaista vuonna 2005 postimerkki Tiibetin hengellisen johtajan Dalai Laman 70-vuotisjuhlan kunniaksi. Merkki oli julkaisua vailla valmis, kun Kiina onnistui pysäyttämään sen myynnin. Muutamat liikenteeseen päässeet merkit ovat kalliita harvinaisuuksia.

Isoin postimerkin syyksi pantava kahina käytiin Bolivian ja Paraguayn välillä 1930-luvulla. Valtiot julkaisivat puolin ja toisin merkit, joissa Gran Chacon alue oli liitetty julkaisijavaltioon. Maiden välille syntyi merkeistä diplomaattinen kiista ja lopulta sota.

Kohinat postimerkkiaiheiden kanssa ovat filatelian kannalta erinomaisia – postimerkit saavat taas huomiota ja merkkien aikaansaama mielenkiinto nostaa postimerkkeilyharrastustakin esiin.

Mitä tehdä vanhalla omalla tai perityllä kokoelmalla?

Usein tulee kyselyitä siitä, mitä voisi tehdä omalle tai perityille postimerkkikokoelmille. Materiaalia voi olla paljon, mutta sen arvosta ei ole juuri tietoa. Jos perheestä ei löydy jatkajia harrastukselle, kenties joku muu olisi kiinnostunut merkeistä tai niillä voisi olla rahallistakin arvoa. Mikä neuvoksi? Seuraavassa joitakin vinkkejä.

Mitä ovat harvinaisuuksia?

Modernia materiaalia on markkinoilla tarjolla paljon. Viime vuosikymmenien merkkejä, ensipäiväkuoria ja kulkeneita kohteita on saatavissa runsaasti, mikä vaikuttaa luonnollisesti kysyntään ja hintoihin.

1900-luvun alkupuolen merkkimalleilla on omat keräilijäkuntansa. Yksittäisiä merkkejä on markkinoilla paljon, mutta jotkut vesileimatyypit ja hammasteet sekä kokonaisilla lähetyksillä olevat taksat voivat olla harvinaisuuksia. Vanhalla materiaalilla tarkoitetaan lähinnä klassista ajanjaksoa, ensimmäisiä merkkimallejamme 1850-luvulta vuosisadan loppuun. Niistä osa on harvinaisia ja kalliita osa ei.

Materiaalin tulee olla siistiä ja hyväkuntoista. Harvinainenkaan merkki ei ole arvokas, jos siitä puuttuu hampaita tai leima on suttuinen ja epäselvä. Varsinkin vanhemmat kuoret kannattaa aina säästää kokonaisina. Usein postileimat ja kirjeen kulkureitti tekevät siitä harvinaisemman kuin pelkkä postimerkki.

Vanhoissa ”kokomaailmakansioissa” on usein paljon merkkejä, mutta ei juurikaan harvinaisuuksia. Maakokoelmat, joissa kyseisen maan ensimmäiset julkaisut ovat mukana, voivat olla varsin arvokkaita.

Huippukeräilijöiden materiaali on oma lukunsa. Kalliit erikoiskokoelmat kannattaa aina arvioituttaa asiantuntijalla. Niiden myymiseen liittyy myös verotuksellisia kysymyksiä, jotka kannattaa selvittää etukäteen.

Kuka arvioisi kokoelmani?

Kannattaa aloittaa paikallisesta postimerkkikerhosta eli ottaa yhteyttä Lohjan Postimerkkikerhoon niin autamme asiassa eteenpäin. Teemme realistisen arvion aineistosta ja kerromme vaihtoehdoista

jatkotoimiksi. Kerhollamme on esimerkiksi omia huutokauppoja, jossa materiaalin voi itse myydä tai jättää kerholle välitettäväksi. Kohteiden arvosta riippuen voimme myös ohjata arvioinnin aina Suomen Filatelistiliiton aitouttajien tasolle.

Tulee myös muistaa, että kokoelma kannattaa säilyttää kuivassa paikassa ja huoneenlämmössä. Ostajat ja välittäjät vastaanottavat mieluiten järjestettyä materiaalia. Harvinaisten vesileimojen tai hammasteiden tutkiminen on hidasta ja tarkkaa työtä. Kauppiailla ei pääsääntöisesti ole aikaa sellaiseen, mutta joissakin tapauksissa tällaistakin arviota tehdään, kuitenkin yleensä korvausta vastaan.

Lohjan Postimerkkikerho

Lohja Postimerkkikerho ry on perustettu vuonna 1947. Kerhon syntyyn vaikutti merkittävästi se, että tunnettu, hankolainen Lauri Peltosen Postimerkkiliike oli sotaa paossa Lohjalla, mikä auttoi

postimerkkiharrastuksen leviämistä paikkakunnalla. Perustajajäseninä oli kahdeksan paikallista harrastajaa. Jäsenmäärä oli huipussaan 1980-luvulla ollen suurimmillaan yli 50 jäsentä. Nykyään jäseniä on yli 20, joista enemmistö osallistuu aktiivisesti myös kerhon toimintaan.

Kerho kokoontuu kuukausittain kuun toisena keskiviikkona Toimintakeskus Harjulassa kello 17.00–20.00. Kerhoilloissa käytämme alkuun aikaa kuulumisten vaihtoon ja illan huutokauppakohteisiin tutustumiseen. Ajankohtaiset ja virallisemmat asiat hoidetaan sitten nopeasti alta pois. Usein on ohjelmassa myös tietoiskuja sekä esitelmiä ennakkoon sovituista mielenkiintoisista aiheista. Kerhoilloissa on myös osallistujien kesken arvonta, jossa voi voittaa ”pakasta vedetyn” keräilykansion. Ilta huipentuu aina huutokauppaan, jossa voi ostaa tai myydä filateliaa.

Kerho järjestää myös muuta toimintaa. Vuosittain vierailemme muissa kerhoissa, näyttelyissä ja muissa tapahtumissa sekä järjestämme omia näyttelyjä. Juuri nyt olemme kuitenkin yhteisessä toiminnassa ”koronatauolla” ja tiedotamme kerhotoiminnan jatkumisesta tilanteen parantuessa, jonka jälkeen toivotamme taas uudetkin kiinnostuneet harrastajat, vierailijat ja myyjät tervetulleiksi mukaan toimintaan. Lisätietoa filateliasta ja kerhotoiminnasta löytyy verkkosivuilta lpmk.synocom.com.

Lohja Postimerkkikerho ry:n puheenjohtaja Vesa Hirsmäki