Hiidenveden kunnostus -hankkeessa on valmistunut vuoden 2020 aikana neljä uutta vesiensuojelukosteikkoa Lohjalle, Vihtiin ja Karkkilaan. Kosteikkoja perustetaan pidättämään rehevöittävää vesistökuormitusta maa- ja metsätalousalueiden sekä taajamien valumavesistä.

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) Hiidenveden kunnostus -hankkeessa uusia kosteikkoja perustetaan pohjautuen kosteikkojen yleissuunnitelmaan, mutta myös maanomistajien ja kuntalaisten ehdotusten perusteella. Uusien kosteikkojen lisäksi hankkeessa on vuonna 2020 kunnostettu kaksi vanhempaa kosteikkoa.

Maatalouskosteikot pidättävät viljelysmailta tulevaa kuormitusta

Lohjalle perustetut kaksi uutta kosteikkoa ovat perinteisiä maatalouden kuormitusta pidättäviä kosteikkoaltaita. Vesiensuojelun vaikuttavuuden kannalta kosteikon tulisi olla kooltaan vähintään 0,5 % suhteessa sen valuma-alueen kokoon, ja peltoa tulisi olla valuma-alueesta vähintään 20 %. Hankkeessa perustetut kohteet yltävät näihin tavoitteisiin helposti.

–Hiidenveden rannalla sijaitsevat kosteikot ovat kooltaan 1–1,7 % valuma-alueesta, ja peltopinta-alaakin toisessa kohteessa 60 % ja toisessa 70 %, kertoo projektipäällikkö Ekaterina Ikonen.

Peltojen lisäksi valuma-alueille osuu myös metsänhakkuualueita, joiden valumavesiä kosteikot myös pidättävät.

Ennen kosteikkojen perustamista valumavedet virtasivat maatalousojasta suoraan järveen. Vesiensuojelullista vaikuttavuutta saatiin parannettua ohjaamalla vesi kaivetuista kosteikkoaltaista rantaruovikkoon, joka osaltaan pidättää ravinteita. Varsinaiset altaat kaivettiin osin vieraslaji isosorsimon valtaamalle rantaluhdalle.

Vihtiin pihapiiriin perustettu pieni, noin 500 neliön kosteikkoallas Hiuraanojan varrella pidättää yläpuolisen pelto- ja metsätalousvaltaisen valuma-alueen vesiä. Kohde perustettiin märkään pajukkoon, jonne Hiuraanoja aika ajoin tulvii. Pienen valuma-alueen vuoksi on oletettavaa, että altaassa on kesällä vain vähän vettä, mikä edistää kasvillisuuden saapumista kohteeseen tehostamaan puhdistusvaikutusta. Kohde perustettiin yhteistyössä WWF:n kanssa.

Hulevesikosteikko pidättää Karkkilan keskustan valumavesiä

Myllypuiston kosteikko perustettiin Karkkilaan Karjaanjoen rannalle kesällä 2020. Karjaanjoella sijaitsevat Hiidenveden valuma-alueen merkittävimmät taimenen lisääntymis- ja elinalueet. Jokea kunnostetaan rakentamalla taimenelle kutusoraikkoja ja ennallistamalla uomaa. Kunnostuksia uhkaa kuitenkin jokeen päätyvä kiintoainekuormitus; maa-alueilta sadeveden mukana kulkeutuva hiekka ja lieju, joka peittää kutusoraikot taimenelle elinkelvottomiksi. Myllypuiston kosteikkoallas kerää osan Karkkilan keskustan katuja huuhtelevista sadevesistä ja pidättää niiden mukana tulevaa maa-ainesta. Samalla kosteikon pohjalle pidättyy haitta-aineita.

Ennen kosteikon perustamista keskustasta tulevat taajaman sade- ja sulamisvedet eli hulevedet ohjattiin putkella suoraan jokilaaksoon, josta ne virtasivat Karjaanjokeen. Hulevesiä syntyy erityisesti keväällä lumen sulaessa, kesällä rankkasateilla ja syksyn sateisina kausina. Hulevedet kuljettavat mukanaan katuja huuhtoessaan mm. haitta-aineita, ravinteita ja hiekkaa.

Kasvit ovat erittäin tärkeässä roolissa kosteikon vaikuttavuuden kannalta, mutta usein menee joitakin vuosia, ennen kuin luontainen kasvillisuus pääsee asettumaan kaivettuun altaaseen. Myllypuiston altaalla kasvittumista vauhditettiin kylvämällä kosteikkokasvien siemeniä sekä istuttamalla kosteikkokasvien taimia; kesällä voit tunnistaa altaassa esimerkiksi kurjenmiekan ja rantakukan, jos ne selviävät tulevasta talvesta.

Osa Hiidenveden kunnostus -hankkeen kosteikoista löytyy Vesientila.fi-sivuston vesistökunnostuskartalta.

–Syksy on oivaa aikaa retkeillä kosteikoilla ja tarkkailla, kuinka syyssateiden aiheuttamat tulvat täyttävät kosteikkoaltaat. Voit seurata lähikosteikkosi kehittymistä valokuvaamalla se vuosittain samaan aikaan ja pitämällä kirjaa lajeista, Ikonen kannustaa.

Hiidenveden kunnostus 2016–2021 -hanketta rahoittavat valuma-alueen kunnat Vihti, Lohja, Karkkila ja Loppi sekä HSY ja Karjaanjoen vesistön kalatalousalue. Hanke saa ympäristöministeriön käynnistämästä vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 2019–2023 lisärahoitusta 50 % toteutuneista kustannuksista.

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry